Suomen maksut EU:lle

Jäsenmailta kerättävät maksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Maksut tulevat maiden talousarvioista ja perustuvat kunkin maan bruttokansantuloon, arvonlisäveropohjaan ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen. Lisäksi jäsenmaat keräävät unionin puolesta tullimaksuja, joista 75% tuloutetaan EU:lle ja 25% jää jäsenvaltiolle.

EU:n vuosibudjetti perustuu seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Meneillään oleva rahoituskausi kattaa vuodet 2021 -2027.

Jäsenmaat sopivat yhdessä unionin rahoituskehyksestä, ja siten maiden maksuosuuksissa on viime kädessä kyse poliittisesta neuvotteluratkaisusta.

Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta.

Suomen maksuosuus ei kerro kaikista EU-jäsenyyden taloudellisista hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista.

EU-jäsenyys maksoi vuonna 2022 Suomelle 144 euroa asukasta kohden

Suomi maksoi vuonna 2022 EU:lle yhteensä 2,307 miljardia euroa, mikä oli 228 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.  Suomen tulot EU:lta kasvoivat 173 miljoonalla eurolla 1,8 miljardiin euroon.

Asukasta kohden laskettuna nettomaksu laski 175 eurosta 144 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Viime vuosina EU:n jäsenmaksu on vaihdellut 50–200 euron välillä jokaista suomalaista kohden.

Luvut eivät sisällä tullimaksuja, joita Suomi keräsi 297 miljoonaa euroa, joista 223 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 74 miljoonaa jäi Suomen talousarvioon kantopalkkiona.