Johannesburgista tavoitteet kestävän kehityksen työlle
Suurin osa Suomen ja EU:n kokoukselle asettamista tavoitteista tuli hyväksytyksi.
Ulkoasiainministeriö ja ympäristöministeriö tiedottavat
4.9.2002
Yli sadan maan johtajat hyväksyivät tänään kestävän kehityksen huippukokouksen päätösistunnossa köyhyyden poistamiseen tähtäävän toimeenpanosuunnitelman. Siinä maat sitoutuvat lisäksi luonnonvarojen nykyistä kestävämpään käyttöön, tuotanto- ja kulutustapojen muutoksiin sekä globalisaation oikeudenmukaisempaan hallintaan. Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa 4. syyskuuta päättyneessä kokouksessa annettiin myös valtionpäämiesten poliittinen julistus, joka haastaa kansat ja eri toimijaryhmät yhteisvastuuseen ja kumppanuuteen Johannesburgin toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi. Lisäksi esiteltiin suuri joukko uusia kumppanuussopimuksia, joissa hallitusten lisäksi eri toimijat, kuten yritykset, järjestöt, kunnat ja tiedeyhteisö sitoutuvat kestävän kehityksen edistämiseen.
Suomi pitää Johannesburgin toimeenpanosuunnitelmasta saavutettua neuvottelutulosta kohtuullisena. Suurin osa Suomen ja EU:n kokoukselle asettamista tavoitteista tuli hyväksytyksi. Ympäristöministeri Jouni Backman pitää Suomelle tärkeimpänä saavutuksena päätöstä tuotanto- ja kulutustapojen muutosta koskevan 10-vuotisen puiteohjelman valmistelusta. Aloitteen puiteohjelman laatimisesta teki Suomi.
157-kohtainen toimeenpanosuunnitelma sisältää sitoumuksia yhdeksällä kestävän kehityksen alueella. Sen pääpaino on käytännön toimissa, joilla köyhien osuus maailmassa on määrä saada puolittumaan vuoteen 2015 mennessä. Toimeenpanosuunnitelma pyrkii puolittamaan niiden osuuden, jotka ovat ilman puhdasta vettä ja kunnollisia saniteettipalveluja vuoteen 2015 mennessä. Köyhyyttä ei saada loppumaan myöskään ilman luotettavaa ja edullista energiaa.
Ministeri Backman pahoitteli sitä, ettei uusiutuvan energian käytön lisäämiselle saatu ajallisia tai määrällisiä tavoitteita. Toimeenpanosuunnitelman käytännönläheisyys luo hänen mielestään kuitenkin hyvät edellytykset edistää kestävää kehitystä kaikilla tasoilla. Toimeenpanosuunnitelmassa painotetaan kiireellisiä toimia, joilla voitaisiin ottaa enenevästi käyttöön puhdasta ja uusiutuvaa energiaa ja korostetaan näiden kehittämistä. EU päätti omalta osaltaan merkittävästi lisätä uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiantuotannosta ja koota tämän sitoumuksen taakse mahdollisimman paljon muita maita. Tähän lausumaan yhtyivät jo Johannesburgissa EU:n hakijamaat sekä Islanti, Norja, Uusi-Seelanti, Sveitsi ja pienten saarivaltioiden ryhmä ja sitä ilmoittivat tukevansa myös Argentiina, Brasilia, Chile ja Uganda.
“Monet kestävän kehityksen tavoitteet ovat täsmentyneet Johannesburgin huippukokouksessa. Suurin työ on kuitenkin vielä edessä: sitoumusten toteuttaminen ja tavoitteiden vahvistaminen vaatii suurta panosta kaikilta osapuolilta”, totesi ulkoministeriön kestävän kehityksen suurlähettiläs Taisto Huimasalo kokouksen päätöstunnelmissa.
Käytännön tavoitteita kestävän kehityksen työlle
Toimeenpanosuunnitelmalla tavoitellaan myös luonnonvarojen säästävämpää käyttöä sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista nykyistä kestävämpään suuntaan erityisesti teollisuusmaissa. Kymmenen vuoden aikajänteellä toteutettavan maailmanlaajuisen tuotanto- ja kulutustapojen muutosta koskevan puiteohjelman ensisijainen tavoite on katkaista taloudellisen kasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välinen yhteys. Tähän päästään muun muassa lisäämällä ekotehokkuutta eli tuottamalla enemmän vähemmästä.
Toimeenpanosuunnitelmassa maat sitoutuivat pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamisen vuoteen 2010 mennessä, kalakantojen vähenemisen vuoteen 2015 mennessä sekä vähentämään terveydelle ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja olennaisesti nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös keinoja lopettaa laittomat hakkuut erityisesti kehitysmaissa.
Lisäksi toimeenpanosuunnitelmassa on sitoumuksia terveyden edistämiseksi sekä Afrikan kestävän kehityksen vahvistamiseksi ja globalisaation hallinnan kehittämiseksi. Siinä painotetaan myös kauppaan ja rahoitukseen sekä hyvään hallintoon liittyviä toimia. Näissä noudatetaan Maailman kauppajärjestön WTO:n Dohassa 2001 hyväksytyn työohjelman ja YK:n kehitysrahoituskokouksessa Monterreyssa keväällä 2002 hyväksytyn loppuasiakirjan linjauksia.
Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johti presidentti Tarja Halonen. Suomen neuvottelut toimeenpanosuunnitelmasta käytiin ympäristöministeri Jouni Backmanin johdolla. Kokoukseen osallistuivat myös kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes ja ulkomaankauppaministeri Jari Vilén. Viralliseen valtuuskuntaan kuului 45 jäsentä ja saman verran asiantuntijoita muun muassa kuntien, talouselämän, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden edustajina. Valtuuskunnan jäsenet osallistuivat ahkerasti paitsi lukuisiin rinnakkaistapahtumiin myös neuvotteluihin ja Suomen kannanottojen laatimiseen ja esittämiseen. Suomen valtuuskunnan työskentelytapa herätti myönteistä kiinnostusta muiden maiden valtuuskuntien ja kansalaisjärjestöjen piirissä.
Lisätietoja:
Kansainvälisten asiain johtaja Aira Kalela, ympäristöministeriö, puhelin 040 506 1175
