Suomi vahvisti tukensa jalkaväkimiinojen täyskiellolle
Suomi totesi Euroopan unionin työhön osallistumalla edistävänsä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen tavoitteita ja maailmanlaajuista toimeenpanoa.
Suomi tukee tehokasta ja maailmanlaajuista jalkaväkimiinojen kieltoa. Genevessä pidettävässä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen neljännessä vuosikokouksessa tarkkailijamaana keskiviikkona 18. syyskuuta puhunut Suomi totesi Euroopan unionin työhön osallistumalla edistävänsä Ottawan sopimuksen tavoitteita ja maailmanlaajuista toimeenpanoa.
Suomen puheenvuoron käyttänyt suurlähettiläs Markku Reimaa viittasi hallituksen viime vuonna antamaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon ja kertoi työn jatkuvan siten, että Suomi liittyisi sopimukseen vuonna 2006 ja hävittäisi jalkaväkimiinat vuoteen 2010 mennessä Suomen uskottavaa puolustuskykyä heikentämättä.
Ottawan sopimukseen liittymisestä ja jalkaväkimiinojen vaihtoehdoista keskustellaan vuonna 2004 julkaistavan Suomen puolustusjärjestelmää koskevan raportin yhteydessä. Suomi ei käytä, valmista eikä vie jalkaväkimiinoja. Niitä pidetään puolustusvoimien varastoissa.
Suomi on osallistunut aktiivisesti humanitaariseen miinanraivaukseen vuodesta 1991 noin 32 miljoonaan euroon yltäneellä ja 14 maahan ulottuneella avullaan. Suomen tämänhetkinen vuosittainen apu miinatoiminnoille yltää viiteen miljoonaan euroon. Pääkohteina ovat maat, joissa on eniten miinauhreja, kuten Afganistan, Angola ja Kambodzha.
Euroopan unionin puheenjohtajamaa Tanska totesi EU:n kampanjoineen Ottawan sopimuksen universalisaation puolesta yli 50 maassa, mukaanlukien useat suurvallat. Tanskan mukaan Ottawan sopimuksen menestystä ei pitäisi mitata ainoastaan jäsenmaiden määrällä (126), vaan myös sillä, että ko. miinojen kauppaa ja tuotantoa on saatu merkittävästi vähennettyä. 75 maassa kaikki varastot on hävitetty. Myös miinauhrien määrä, joka on noin 15-20 000 vuosittain, on vähenemässä erityisesti maissa, jotka kärsivät miinoista eniten.
Genevessä on myös todettu, että vaikka sopimuksen on ratifioinut 126 maata ja allekirjoittanut 18 maata, noin 90 prosenttia kaikista maailman miinoista on edellen maissa, jotka eivät ole sopimusosapuolia. Puheenvuoroissa on korostettu myös muiden kansainvälisten sopimusten, kuten epäinhimillisiä tavanomaisia aseita koskevan CCW-sopimuksen, merkitystä. CCW-sopimuksen vuosikokous pidetään Genevessä joulukuussa.
Lisätietoja: yksikön päällikkö Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve, ulkoministeriö, puh. 16055580, ja ministerineuvos Harri Mäki-Reinikka, Geneven aseidenriisuntaedustusto, puh. +41-22-9194248
