EU:n yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto
Uudistettu EU:n yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto kokoontuu tänä syksynä ensimmäistä kertaa 30. syyskuuta Brysselissä. Sevillan Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa erottaa yleiset horisontaaliset kysymykset ja ulkosuhteet omiksi itsenäisiksi osioikseen.
Pyrkimyksenä oli yhtäältä parantaa unionin sisäistä koordinaatiota laaja-alaisissa, useita unionin politiikkoja koskevissa kysymyksissä ja tehostaa Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelua, sekä toisaalta varata riittävästi aikaa ja resursseja ulkosuhdekysymysten käsittelyyn. Ulkosuhdeosioon yhdistettiin myös aikaisemman kehitysneuvoston asiat. Lokakuusta eteenpäin YAUN:n kokoukset pidetään kaksipäiväisinä niin, että horisontaaliset ja ulkosuhdeasiat käsitellään omina kokouspäivinään.
Neuvostossa käsiteltävistä horisontaalisista kysymyksistä keskeisin on laajentuminen, joka on myös Brysselissä 24. – 25.10. kokoontuvan Eurooppa-neuvoston pääaihe. Tarkoituksena on nyt keskittyä toimielimiä koskeviin kysymyksiin. Näitä ovat laajentumisen jälkeisen neuvoston määräenemmistökynnyksen ja puheenjohtajuusjärjestyksen määrittäminen sekä Nizzan sopimuksen voimaantuloa edeltävän siirtymäajan määräykset (Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto). Suomi pitää tärkeänä, että institutionaalisten kysymysten osalta ratkaisut noudattavat mahdollisimman pitkälle Nizzan sopimuksesta saavutettua yhteistä tulkintaa. Lisäksi keskustellaan budjettikompensaatioihin sovellettavista laskentamalleista ja periaatteista. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole ennakoida tulevia päätöksiä hakijamaille mahdollisesti myönnettävistä budjettikompensaatioista.
Muita horisontaalisia aiheita ovat luonnonkatastrofien varalle perustettava solidaarisuusrahasto sekä konventin työn edistyminen, josta kuullaan varapuheenjohtaja Amaton selostus.
Neuvostossa on esillä myös Kaliningradin kysymys. Käsiteltävänä on komission tiedonanto Kaliningradin kauttakulkuliikenteestä. Komissio suosittelee transitviisumia vastaavan helpotetun matkustusasiakirjan ottamista käyttöön. Suomi tukee tiedonannossa esitettyä lähestymistapaa Kaliningradin kysymykseen. Suomen kanta on, että ratkaisun tulee pohjautua Schengen-järjestelmän säilyttämiseen ja Liettuan suvereniteetin kunnioittamiseen. Helpotetun matkustusasiakirjan mahdollisuutta voidaan tutkia, mutta asiakirja ei saa vaarantaa Schengen-järjestelmää. Asiasta on tarkoitus päättää Eurooppa-neuvoston kokouksessa lokakuussa.
Lisäksi kokouksessa käsitellään Lähi-idän tilannetta. Neuvoston on määrä hyväksyä sitä koskevat päätelmät. Presidentti Arafatin päämajan piiritys ja väkivallan kierre on saatava loppumaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1435 mukaisesti. Rauhanprosessissa on kansainvälisen yhteisön pääkanavana YK:n, EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän ns. kvartettiyhteistyö. Suomen kanta on, että Irakin kysymys ei saisi johtaa ponnistelujen ehtymiseen palestiinalaisten ja Israelin välisen konfliktin ratkaisemiseksi, vaan ponnisteluja tulisi lisätä.
Maakohtaisista kysymyksistä esillä ovat Länsi-Balkanin ja Zimbabwen tilanteet. Muita aiheita ovat Wider Europe -aloite unionin suhteista tuleviin naapurimaihin Ukrainaan, Moldovaan ja Valko-Venäjään, EU:n ja Sveitsin sopimusneuvottelut sekä EU:n ja Välimeren alueen yhteistyön rahoituskehysjärjestelmä. Neuvosto käsittelee myös Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen seurantaa ja komission tiedonantoa kaupasta ja kehityksestä.
Suomesta neuvoston kokoukseen osallistuvat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja ulkomaankauppaministeri Jari Vilén.
Lisätietoja:
Lähetystöneuvos Anne Huhtamäki, ulkoasiainministeriö, Eurooppa-linja, p. (09) 1605 6097.
VALTIONEUVOSTON KANSLIA TIEDOTE 243/2002
