Saavutettavuustyökalut

Uutinen 21.10.2002

Ulkoministeri Erkki Tuomioja vierailustaan Ukrainaan, Bulgariaan ja Kyprokselle

Kaikille on yhteistä halu lähentyä Eurooppaa ja EU:ta.

Vierailin Ukrainassa, Bulgariassa ja Kyproksella. Kaikille on yhteistä halu lähentyä Eurooppaa ja EU:ta. Eurooppalaisperspektiivi on kuitenkin jokaisessa hyvin erilainen.

Kun Puolankin loikkaa EU:n jäseneksi on pidettävä haasteellisen suurena, on Ukraina talouden kehitysasteeltaan ja elintasoltaan vielä tasolla, joka vastaa kymmenettä osaa Puolan tasosta. Talouden ongelmana on myös oligarkkivetoisuus, harvainvalta, jonka vuoksi maalle ei vielä ole voitu myöntää sen havittelemaa markkinamaastatusta. EU:lla on myös ollut huomauttamista demokratian toiminnasta, sananvapaudesta ja kansalaisvapauksista. Asevienti on samoin ollut silmätikkuna. EU on valmis kehittämään suhteitaan Ukrainaan, mutta edellyttää, että se tehostaa talousuudistuksia ja ottaa demokratian rajoituksiin kohdistuneet huomautukset vakavasti. Ukraina on iso maa, lähes 50 miljoonaa asukasta, mutta silti hankalassa asemassa vielä isomman naapurin suhteen, mikä myös ymmärretään EU:ssa. Ei Ukrainalla avoimia ristiriitoja ole, mutta historia painaa moneen suuntaan. Ulkoministeri Anatoli Zlenkon työhuoneessa, entisessä keskuskomitean talossa, ovat aiemmin istuneet muun muassa Nikolai Hrutshev ja Lazar Kaganovits Ukrainan puoluejohtajina.

Bulgaria neuvottelee EU-jäsenyydestä ja on edistynyt kohtuullisen hyvin, mutta ei vielä niin, että se voitaisiin ottaa jäseneksi vuonna 2004. Edes komission tavoitteena mainitsemaa vuotta 2007 ei voida ymmärtää varmana lupauksena, vaan mahdollisuutena, jonka toteutuminen riippuu Bulgariasta itsestään. Juuri nyt energiakysymyksenä hiertää EU:n vaatimus neljän vanhan ydinvoimalan sulkemisesta vuoteen 2006 mennessä. Ongelmana ei ole käyttöturvallisuus, vaan voimaloiden rakenne. Tätä tyyppiä, jossa niin sanottu Kiina-ilmiö on mahdollinen, ei enää maailmassa uusia rakenneta.

Kypros täyttää ehdokasmaista ehkä selkeimmin jäsenyysehdot, eikä sen jäsenyyttä vuonna 2004 voi enää estää muu kuin tilanne, jossa hallitus ottaisi vastuulleen kaikkien muiden hyväksymän saaren kahtiajaon päättävän ratkaisun kaatamisen. Tämä ei ole todennäköistä, vaan YK:n pääsihteerin johtamissa neuvotteluissa on nyt olemassa ainutlaatuinen tilaisuus päätyä kiistan lopettavaan kokonaisratkaisuun. Jos näin käy, niin siihen on vahvasti myötävaikuttanut tuleva EU-jäsenyys. Sen mukanaan tuomista konkreettisista taloudellisista, sosiaalisista ja turvallisuuseduista saaren väestö vihreän linjan molemmin puolin haluaa päästä osalliseksi.

Lisätietoja:
/>Ulkoministeri Erkki Tuomiojan kotisivut

Seuraa meitä