Naton laajentuminen ei muuta Suomen asemaa
Presidentti Tarja Halonen korosti EU:n ja Naton yhteistyön tärkeyttä erityisesti ei-sotilaallisessa terrorismin vastaisessa toiminnassa.
Naton laajentuminen on looginen jatko kylmän sodan päättymiselle, totesi tasavallan presidentti Tarja Halonen euroatlanttisen neuvoston huippukokouksen jälkeen pitämässään lehdistötilaisuudessa Prahassa perjantaina. Maat, jotka olivat aikanaan joutuneet olemaan osa suurempaa valtiokokonaisuutta tai sellaisen kanssa puolustusliitossa, saavat nyt ratkaista turvallisuustarpeensa niin kuin halusivat. Suomessa olemme tästä iloisia, sanoi Halonen, mutta muistutti, ettei Suomi kuulu samaan ryhmään eikä Naton laajeneminen siinä mielessä muuta sen asemaa. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois Natoon liittymisen mahdollisuutta, jos uhkakuvat tulevaisuudessa muuttuvat. Haloselle vakuutettiin, että ovet pysyvät auki Suomelle vastaisuudessakin.
Naton ja sen rauhankumppanuusmaiden muodostama euroatlanttinen neuvosto EAPC on tärkeä osa nyt muodostuvaa turvallisuusrakennetta ja Suomi voi Halosen mukaan olla tyytyväinen rauhankumppanuuden kehittämisestä tehtyihin päätöksiin. Nykyisten rauhankumppanuusmaiden joukossa Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta ovat maita, jotka tuottavat turvallisuutta. Niiden kokemuksesta ja panoksesta on hyötyä myös Natolle. Esimerkkinä Halonen mainitsi panostamisen siviilikriisinhallintaan.
EAPC-kokouksen päätöslounaalla aiemmin perjantaina pitämässään alustuspuheenvuorossa presidentti Halonen korosti EU:n ja Naton yhteistyön tärkeyttä erityisesti ei-sotilaallisessa, siviilipuolen asiantuntemusta vaativassa terrorismin vastaisessa toiminnassa.
EAPC-kokoukseen osallistuneeseen Suomen valtuuskuntaan kuuluivat presidentti Halosen lisäksii ulkoministeri Erkki Tuomioja ja puolustusministeri Jan-Erik Enestam.
Lisätietoja:
