Saavutettavuustyökalut

Uutinen 3.12.2002

Globalisaation haasteisiin vastattava tehostamalla EU:n ulkosuhdepolitiikkaa

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin puhe Helsinki -konferenssissa julkaistaan tässä kokonaisuudessaan.

Euroopan unionissa kauppapolitiikka kuuluu täysin komission toimivaltaan, mutta valtaosa jäsenmaiden antamista kehitysyhteistyörahoista kulkee yhä kansallisten budjettien kautta. Tämä on yksi syy siihen, miksi unionin ja sen jäsenmaiden kauppa- ja kehitysmaapoliittiset linjaukset vaikuttavat aika ajoin ristiriitaisilta. ”EU:n jäsenmaat antavat yli puolet kaikesta maailman kehitysavusta. Johdonmukaisella ja suunnitelmallisella toiminnalla myös kehityskysymyksissä voitaisiin tehostaa avun vaikuttavuutta”, arvioi Helsinki-konferenssin globaalia hallintaa käsitellyttä paneelia johtanut ulkomaankauppaministeri Jari Vilén tiistaina Säätytalolla.

Kehitysyhteistyön ongelmiin olisikin pyrittävä löytämään yhteistä linjaa EU:ssa. EU:n konventti ja sitä seuraava hallitusten välinen konferenssi pohtivat muun muassa Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Jotta uudistuksilla voitaisiin parhaiten vastata globalisaation synnyttämiin haasteisiin, on EU:ssa panostettava myös nykyistä paremmin koordinoituun yhteiseen kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

Maailman kauppajärjestö WTO:lla on keskeinen asema globalisaation hallinnassa tärkeiden yhteisten kauppapoliittisten pelisääntöjen laatijana. Ilman monenvälistä kauppapolitiikan sopimusjärjestelmää markkinoilla vallitsisi viidakon lait, jolloin heikompien olisi vielä nykyistäkin vaikeampaa puolustaa omia intressejään. WTO:n vastustamisen asemesta globalisaation hallinnassa tulisikin ministeri Vilénin mukaan keskittyä järjestön jatkuvaan uudistamiseen sekä kehitysmaiden kauppakapasiteetin ja WTO-osaamisen kehittämiseen.

Kehitysmaiden edustajien puuttuminen Genevessä kuten myös niiden edustustojen vähäinen kapasiteetti on tunnustettu ja kasvava ongelma WTO:ssa. Kehitysmaat tarvitsevat kiireellisesti fokusoitua ja valmiiksi analysoitua tietoa sekä systemaattista varoitusjärjestelmää, joka varoittaa hyvissä ajoin etukäteen, kun niitä kiinnostavia asioita on tulossa käsittelyyn. Suomen hallitus päätti tänään liittymisestä Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestön AITIC:n jäseneksi. Järjestön tarkoituksena on nimenomaan integroida kehitysmaita WTO:n ja globaalitalouden piiriin, kertoi Vilén.

Viime vuosina kasvaneesta globalisaatiokritiikistä huolimatta tutkijoiden ja poliitikkojen ylivoimainen enemmistö katsoo kaupan ja kansainvälisten investointien olevan taloudellisen kasvun ja kehityksen keskeisin instrumentti. Myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan on todennut, että tämän päivän epätasa-arvoisen maailman suurimpia häviäjiä eivät ole ne, jotka ajautuvat globalisaation vaikutuspiiriin, vaan ne, jotka jäävät kokonaan sen ulkopuolelle, muistutti Vilén.

Vaikka monenkeskisessä kauppajärjestelmässä on omat ongelmansa, niin olisi väärin syyttää kansainvälistä kauppaa maailman taloudellisesta epätasa-arvosta. Joskus keskustelussa tuntuu unohtuvan se, että maiden sisäiset konfliktit, korruptio, demokratiavaje, huono hallinto ja ihmisoikeuksien puute muodostavat kaikkein suurimman kehityksen esteen. Näitä ongelmia on ratkaistava ensisijaisesti hallitusten omilla poliittisilla päätöksillä. EU tarjoaa myös apuaan hyvän hallinnon kehittämisessä, painotti Vilén.

Tärkeintä on kuitenkin kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välinen dialogi ja yhteistyökyky, josta Helsinki-konferenssi on yksi onnistunut esimerkki. Globalisaation hallintaa vaikeuttaa osaltaan se, että sopivien poliittisten instituutioiden puuttuessa globaaleista kysymyksistä neuvotellaan lähes kahdensadan valtion kesken. Tällöin kansalliset intressit väkisin painottuvat. Todellisiin muutoksiin tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja Suomen tapauksessa se tarkoittaa ennen muuta vaikuttamista EU:n kehittämiseksi nykyistä merkittävämmäksi globaaliksi toimijaksi, arvioi Vilén.

Seuraa meitä