Ministeri Vilén: Suomi ja Viro EU:ssa – kumppaneita ja kilpailijoita
Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin puhe lauantaina 30.11. Hämeenlinnassa ulkoasiainministeriön maakuntamatkalla julkaistaan tässä kokonaisuudessaan.
”Viron liittyminen Euroopan unioniin avaa Suomen ja Viron suhteille uusia näkymiä. Suomen ja Viron välillä kuluneen vuosikymmenen aikana luodut yhteydet ja yhteistyö ovat niin intensiivisiä, ettei Viron EU-jäsenyys tuo tullessaan mitään radikaalia käännettä. Olennainen muutos on siinä, että Suomi ja Viro ovat yhdessä mukana unionin päätöksentekorakenteissa”.
Ministerin mukaan myös taloudellinen yhteistyö on vahvalla pohjalla. ”Suomen ja Viron taloudet ovat jo nyt pitkälle integroituneet. Virossa toimii yli tuhat suomalaisyritystä. Suomalaisten kiinnostus Viroon liiketoimintaympäristönä on ilmennyt mittavina investointeina ja yritysten laaja-alaisena etabloitumisena Viron talouselämän eri sektoreille. Suomi on Viron merkittävin kauppakumppani ja Viro puolestaan EU:n hakijamaista Suomen suurin kauppakumppani.”
”Viron jäsenyyden mukanaantuomat muutokset, kuten sisämarkkinalainsäädännön täysi soveltaminen, tuovat Viron markkinat entistä paremmin suomalaisten yritysten ulottuville ja vahvistavat taloudellista integraatiota edelleen. Kaupalle ja uusille ulkomaisille investoinneille avoin politiikka houkuttelee yrityksiä Viroon myös jatkossa. Viro on ottanut huimia askeleita uusien teknologioiden käyttöönotossa. Tämä kehitys luo suomalaisyrityksillekin enemmän mahdollisuuksia kun uhkakuvia kilpailusta”, muistutti Vilén.
Ministeri otti esiin myös jäsenyyden mukanaan tuomia haasteita. ”Rajojen vapaa ylittäminen ja kanssakäynnin vilkastuminen on myönteistä, mutta se on samalla myös helpottanut järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Varsinkin huumekaupan ja kansainvälisen rikollisuuden torjuminen ovat lisääntyvissä määrin yhteisiä asioita. Yhteiskuntien lähestyminen edellyttää myös sosiaalipoliittisten yhteyksien tiivistämistä. Kansanterveyden vaalimiseen, erityisesti tarttuvien tautien ehkäisemiseksi, tarvitaan yhteistyötä”, Vilén huomautti
”Osa suomalaisen ja virolaisen yhteiskunnan haasteista kytkeytyy Venäjän naapuruuteen. Toisaalta kehittyvä Venäjä tarjoaa myös mahdollisuuksia, joita Suomi ja Viro voivat yhdessä käyttää hyväksi. Tässä tarkoituksessa on kehitetty mm. kolmikantayhteistyötä, joka on ollut tuloksellista erityisesti rajavalvonnan ja poliisiyhteistyön aloilla sekä ympäristön kannalta hyvin tärkeän Suomenlahden liikenteen yhteisen ohjausjärjestelmän (VTMIS, toiminnassa kesällä 2004) osalta.”
”Toimiessamme yhdessä EU:n pohjoisen ulottuvuuden kautta meillä on edelleen mahdollisuus parantaa alueen keskinäistä rajat ylittävää infrastruktuuria niin maa- ja meriliikenteen, tietoliikenteen kuin energiaverkkojenkin osalta”, muistutti Vilén.
”Läheinen naapuruus ja Viron lähestyvä EU-jäsenyys tuovat mukanaan myös kilpailua. Kilpailu kuuluu asiaan, se on osa integraatioprosessia. Kilpailutilanteisiin liittyy myös luonnollisia kitkatekijöitä, joita voidaan kuitenkin säädellä. Murrosvaiheessa, joka suhteitamme yhä leimaa, on kitkatekijöitä kenties tavallista enemmän. Toisaalta Viron EU-jäsenyys merkitsee yhteisiä pelisääntöjä ja yhteistä ongelmien hallintaa. Kitkatekijöitä sisältyy mm. työmarkkinoihin ja energiatalouteen, jotka ovat nousseet esille myös Viron EU-jäsenyysneuvotteluissa, totesi Vilén.
Vilénin mukaan Suomen näkökulmasta lisääntynyt kilpailu koskettaa mm. rakentamista, kuljetuksia ja mahdollisesti elintarvikesektoria. Vakiintuneilla vientisektoreillamme (metalli, paperi, matkapuhelimet) ei pelätä kilpailun kiristymistä.
”Vaikka Viro onkin hyvin avoin talous, on paikallinen media kiinnittänyt toisinaan krittistä huomiota esimerikiksi suomalaisyritysten merkittävään rooliin vähittäiskaupan ja elintarviketuotannon alalla. Totta on, että suomalaiset ovat tehneet näillä aloilla paljon näkyviä investointeja Viroon. Monilla suomalaisyrityksillä on myös defensiiviset intressit läsnäoloon Viron markkinoilla. Osa Suomen markkinoiden tuotannosta saattaa jatkossa tulla Virosta tai muualta Baltian maista.”
Vilén pitää hyvänä sitä, että Suomessa ollaan pääsemässä niistä peloista, joita vielä hiljakkoin esitettiin Viron veropolitiikan ja virolaisen työvoiman maahanmuuton aiheuttamasta kilpailutilanteen terävöitymisestä Suomen työmarkkinoilla. Virollakaan ei ole syytä epäillä Suomen vahvaa työmarkkinayhteistyötä ja sosiaaliturvaa Viron dynaamisen kehityksen jarruttamisesta.
”Tiiviissä yhteistyössä ja keskinäisessä yhteisymmärryksessä löytyy parhaat ratkaisut takaamaan sekä kahdenvälisten suhteiden että Itämeren alueen ja EU:n kokonaiskehityksen. Suomen ja Viron pääministerit ovat asettaneet kahden hengen työryhmän (Esko Ollilla – Jaak Jõeruut), jonka tehtävänä on huhtikuun 2003 loppuun mennessä antaa suositus siitä, miten hyödynnetään Viron tulevan EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia Suomen ja Viron yhteistyön tiivistämiseksi”, sanoi Vilén.
