Euroopan parlamentti ja perustuslaillinen sopimus
Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Renny Jokelinin haastattelu 1.10.2004 perustuslaillisen sopimuksen vaikutuksista Euroopan parlamentin asemaan
1. Lainsäädäntövallasta
Minkälainen on perustuslaillisessa sopimuksessa määritelty tavallinen lainsäätämisjärjestys?
Tällä hetkellä on voimassa yhteispäätösmenettely suuressa osassa asioita. Yhteispäätösmenettelyn lisäksi on olemassa myös hyväksymis- ja kuulemismenettelyt. Sopimuksen tullessa voimaan asiat päätetään pääasiassa yhteispäätösmenettelyllä, eli tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä Euroopan parlamentin että neuvoston tulee hyväksyä komission antama lakiehdotus, jotta se tulisi voimaan. Päätökset voivat yksimielisyyden vallitessa syntyä nopeastikin, tai sitten niitä käsitellään pitkään sovittelukomiteassa asti.
Mitä asioita tässä järjestyksessä päätetään? Tuoko perustuslaillinen sopimus uusia asioita Euroopan parlamentin päätettäväksi?
Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä päätetään lähes kaikki lainsäädännölliset asiat. Lisää tehtäviä on tullut mm. liikenteen, energian ja tieteen alalla. Sen lisäksi Euroopan parlamentille tulee enemmän valtaa budjettimenettelyssä, kun entinen jaottelu pakollisiin ja ei-pakollisiin menoihin poistetaan. Parlamentille kuuluu sitten enemmän päätösvaltaa rakenne-, alue- ja jopa maatalouspoliittisissa kysymyksissä.
Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen ulkopuolelle jäävät oikeastaan vain talouspolitiikassa tietyt asiat, rahaliiton asiat, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat sekä oikeus- ja sisäpolitiikka ja poliisiasiat. Näihin ei Euroopan parlamentin valta ulotu.
Miten tämä vaikuttaa Euroopan parlamentin valtaan ja suhteeseen muihin toimielimiin?
Suhteellisesti muutokset kasvattavat Euroopan parlamentin valtaa, mutta tämä valta ei ole välttämättä keneltäkään pois. Komission ja neuvoston tehtävät kuitenkin säilyvät.
Perustuslaillisen sopimuksen tultua voimaan kuitenkin useampi asia päätetään määräenemmistöllä sekä parlamentissa että neuvostossa. Jos neuvosto ei ennen päässyt yksimielisyyteen asioista, saattoi Euroopan parlamentin ajaman asian läpimeno kaatua siihen. Sopimuksen tuomien muutosten myötä Euroopan parlamentin on helpompaa saada asioita läpi myös neuvostossa, kun neuvoston päätösten ei tarvitse aina olla yksimielisiä. Parlamentin lonkerot ulottuvat myös sinne, missä neuvostolla oli ennen veto-mahdollisuus.
Perustuslaillinen sopimus siirtää myös joitain asioita kansallisesta päätöksenteosta Brysseliin, mikä kasvattaa myös parlamentin valtaa. Toisaalta sopimuksessa on otettu huomioon myös kansallisten parlamenttien vaikutusmahdollisuudet siten, että ennen päätöksenteon aloittamista kansallisia parlamenttien kannat asiaan on selvitettävä.
2. Kokoonpano
Miten parlamentin kokoonpano muuttuu?
Nyt parlamentissa on 732 edustajaa. Perustuslaillinen sopimus asettaa edustajamäärälle katoksi 750 edustajaa. Selkeän matematiikan mukaan uusien maiden tullessa mukaan maakohtaisen edustajamäärän täytyy laskea tai katosta mennään läpi. Jos kuitenkin joudutaan mahdottomaan tilanteeseen, EU voi muuttaa näitä enimmäismääriä.
Tuo 750 tulee jo täyteen, kun Bulgaria ja Romania liittyvät unioniin. Esimerkiksi nykyisten sääntöjen mukaan Turkki saisi 70-80 euroedustajaa, ja jonossa ovat myös Kroatia ja Makedonia. 20 vuoden aikana unioniin voisi tulla 10 uutta jäsentä. Tästä voi päätellä, että suomalaistenkin meppien määrä on väistämättä laskussa.
Vähentävätkö muutokset pienten maiden ja Suomen vaikutusvaltaa käytännössä, kenen valta kasvaa?
Täytyy muistaa, että europarlamentaarikot eivät ole Brysselissä suomalaisina, vaan he ovat eurooppalaisten puolueiden ryhmissä. Jos äänestäjät päättäisivät, että suomalaiset edustajat ovat kaikki yhdestä ryhmästä, edustajien vaikutusvalta voisi olla suurikin.
EU:ssa hyvin pienilläkin valtioilla, kuten Luxemburgilla, on kuusi edustajaa, vaikka asukasluvun mukaan sillä olisi vain n. yksi edustaja. Isoimpien maiden edustajamäärät eivät myöskään ole niin isoja, kuin pelkästään asukasluvun perusteella voisi laskea. Ensisijaisesti Euroopan parlamentti on kuitenkin eurooppalainen työkalu, kansallinen ääni Euroopassa kuuluu lähinnä hallituksen edustajien ja eduskunnan kautta.
Toki varsinkin vaalien alla eurovaaliehdokkaat lupaavat mennä puolustamaan myös Suomen etuja Brysseliin. Varmasti joillain sektoreilla, kuten metsäteollisuuden alalla, onkin tärkeää, että suomalainen näkemys ja asiantuntemus tulee esille. Ei voi kuitenkaan sanoa, että Euroopan parlamentissa olisi erityistä ”Suomi-ryhmää”, 14 edustajaa 732:sta on siihen liian pieni määrä.
3. Demokratia
Onko parlamentin kohdalla tapahtuneiden uudistusten tarkoitus ollut lisätä demokratiaa unionissa?
Varmasti osaltaan. Demokratiaa voidaan lisätä kahdella tavalla. Ensinnäkin demokratiaa itse päätöksentekokoneistossa voidaan lisätä. Perustuslaillinen sopimus lisää Euroopan parlamentin valtaa ja sen suhde komissioon ja ministeritason päättäjiin tasa-arvoistuu. Tällainen rakenteellinen demokratia varmastikin lisääntyy perustuslaillisen sopimuksen myötä.
Olennaisempi kysymys demokratian kannalta kuitenkin on se, minkälainen kansalaisten ja EU:n suhde on. Tässä kohtaa on tärkeää, että kansalaiset pystyvät hyväksymään perustuslain. Ei siksi, että se on pakko hyväksyä, vaan siksi, että kansalaiset aidosti tuntisivat, että tässä ollaan rakentamassa Eurooppaa kansalaisten ehdoilla.
Kuilu EU:n ja kansalaisten välillä on olemassa, ja tätä kuilua ilmentää esimerkiksi eurovaalien äänestysprosentti, joka pitäisi saada korkeammaksi kuin tuo nykyinen n. 45 %. Perustuslaillinen sopimus ei varmaan voi tätä ongelmaa poistaa, poliitikkojen asiaksi jää varmistaa kuilun kapeneminen.
Tällä hetkellä keskustellaan kovasti, millä tavalla perustuslaillisesta sopimuksesta tulisi kertoa kansalaisille. Selvää on, että viranomaisilla on velvollisuus selvittää sopimuksen sisältö, hallituksen tulee perustella omaa kantaansa, miksi se hyväksyy sopimuksen, mitä hyvää ja huonoa sopimuksessa on. Varsinkin niissä maissa, joissa toteutetaan kansanäänestys, tiedotuksen tulee olla hyvin huolellista. Euroopan parlamentti päättää joulukuussa, mitä mieltä se sopimuksesta on. Euroopan parlamentti on ensimmäisenä ns. poliittisesti ratifioimassa sopimusta, ja varmasti toimii suunnan näyttäjänä koko Euroopalle.
