Myös pienet kirjastot tarjoavat EU-tietoa asiakkaille
EU-tietoa saa halutessaan aika monesta paikasta: tiedotuspisteistä, internetistä, sanomalehdistä jne. Yksi paikka on lisättävä luetteloon: lähes jokainen suomalainen kirjasto on varannut hyllytilaa myös EU-tiedolle.
Nämä ns. kylmät tietopisteet ilmestyivät kirjastoihin suunnilleen samoihin aikoihin, kun Suomen EU-jäsenyydestä alettiin toden teolla puhua. Siitä pitäen hyllyt ovat kirjastoissa pysyneet.
Yksi tällaista pistettä ylläpitävä kirjasto on Korin sivukirjasto Elimäellä. Nykyisin EU-tiedotteet löytyvät sieltä käsikirjaston puolelta ja hyllytilaa on käytössä aika hulppeasti. Korian kirjasto on yksi niistä kirjastoista Kymenlaaksossa, joista aina silloin tällöin soitetaan ja tilataan uutta materiaalia asiakkaiden mukaan lähteneiden tilalle.
Julkaisut EU-tietopisteeseen toimittaa oman maakunnan Eurooppa-tiedotuksen aluetiedottaja, Korian pistettä siis ”ruokkii” Kymenlaakson Eurooppa-tiedotus, joka pitää majaa Kouvolan pääkirjastossa. Tavoitteena on, että kirjastoista löytyisivät keskeisimmät ja kysytyimmät julkaisut. Viime aikoina tähän listaan ovat kuuluneet EU:n perustuslaillinen sopimus liitteineen sekä erilaiset vapaaseen liikkumiseen liittyvät julkaisut. Myös euro on aihe, johon usein palataan.
Korian kirjastossa EU-julkaisujen suurin kysyjäryhmä ovat koululaiset ja opiskelijat, kertoo kirjastonjohtaja Kirsti Pohjonen. Kesällä parhaaseen loma-aikaan voidaan kysellä myös esim. Euroopassa autoiluun liittyviä asioita. Eurooppa-tiedotuksen taannoin julkaisema Makuja laajenevasta unionista oli Koriallakin melkoinen suosikki, jota jouduttiin pariin otteeseen pyytämään lisää.
-EU julkaisut eivät kyllä ole kirjaston suosituimpia julkaisuja. Sellainen mutu-tuntuma minulla on, että aika moni kokee EU:n byrokraattiseksi ja kaukaiseksi, joskus myös vaikeasti ymmärrettäväksi toimijaksi. Jonkun asian näyttävä esilläolo esimerkiksi mediassa ei mielestäni vaikuta siihen, paljonko meiltä materiaalia kysytään. Koululaiset ja opiskelijat pyytävät aineistoa silloin, kun vaikkapa esseitä tehdessään tarvitsevat, kertoo kirjastonjohtaja Kirsti Pohjonen. Hän arvelee, että kuntalaiset löytävät paljon tarvitsemastaan EU-tiedosta myös sanomalehdistä, niin alueen omista kuin valtakunnallisistakin.
Korian kirjasto on sijainnut nykyisissä tiloissaan vuodesta 1997, ennen sitä paikasta löytyi kauppa. Korialaiset ovat varsin ahkeria kirjaston käyttäjiä, sillä lainauksia tehdään aika lailla enemmän kuin Elimäen pääkirjastosta. Kesäkuun loppuun mennessä lainausmäärät Elimäellä olivat 37 715 ja Korian kirjastossa komeasti 47 871. Asukkaita Korialla on noin 5 000, Elimäellä noin 8 000.
Entä mitä kirjastonjohtaja itse lukee? – Kuuntelen aika paljon kirjallisuutta äänitteinä, esimerkiksi englanninkielisiä dekkareita
Pohjonen on kohtalaisen tuore korialainen, muuttanut kuntaan Helsingistä. Yliopiston kirjasto oli työpaikkana 15 vuotta ennen Korialle muuttoa. Koriaa Lammilta lähtöisin oleva Kirsti Pohjonen ei tuntenut lainkaan entuudestaan, hänet houkutteli paikkakunnalle hyvä työpaikka. Ajatus Helsingin hylkäämisestä oli kypsynyt mielessä ajan kanssa ja kun hyvä työpaikka löytyi, oli lähteminen helppoa. Pohjonen on viihtynyt Korialla niin hyvin, että on jopa itsekin yllättynyt siitä: pitkä, pimeä talvi uudessa paikassa vähän hirvitti etukäteen, mutta ällistyttävän hyvin ja nopeasti sekin hurahti ohi. En koe irroittaneeni itseäni mistään, yhtä lailla olen kaiken tiedon lähellä Korialla kuin Helsingissäkin, vakuuttaa Kirsti Pohjonen.
Aluetiedottaja Leena Halonen
Kymenlaakson Eurooppa-tiedotus
