Saavutettavuustyökalut

Uutinen 26.8.2005

Maakunnat 10 vuotta EU:ssa; ministeri Tuomiojan näkemyksiä

Eurooppa-tiedotus aloittaa verkkosivuillaan haastattelusarjan, jossa tarkastellaan Suomen EU-jäsenyyttä maakuntien näkökulmasta.

Johdantona sarjalle ministeri Tuomiojan pohdintoja EU-jäsenyyden merkityksestä.

1. Ministeri Tuomioja, Suomi on nyt ollut 10 vuotta EU:n jäsenmaa. Miten arvioisitte Suomen ja sen maakuntien hyötyneet jäsenyydestä, entä millaisia vaikeuksia jäsenyys on tuonut mukanaan?

EU-jäsenyyden myönteiset vaikutukset maakuntiin ovat ilmeiset erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. 10 jäsenyysvuotemme aikana on EU-varoja sijoitettu suomalaisiin alueohjelmiin yli 3 miljardia euroa. Alueelliset EU-ohjelmat investoivat elinkeinoelämän uudistamiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen. Ohjelmilla luodaan edellytyksiä yritystoiminnalle.

Pääosa EU-ohjelmien varoista suunnataan Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntiin, jotka kärsivät korkeasta työttömyydestä ja talouden rakenteellisista ongelmista. Ilman ohjelmien panostusta alueiden kilpailukyky olisi kiistatta kehittynyt heikommin.

Konkreettisia toimia ovat olleet yritystoiminnan edistäminen ja elinkeinojen monipuolistaminen, osaamisen vahvistaminen ja työvoiman ammattitaidon parantaminen sekä uudet mahdollisuudet elannon hankkimiseen. Keskeistä Suomessa on ollut investointi osaamiseen (yliopistot, ammattikorkeakoulut), markkinointiin ja työvoiman koulutukseen. Maaseutuohjelmat ja maatalouden erityisohjelmat ovat puolestaan luoneet edellytyksiä maaseudun kehittämiselle.

Lisäksi maakuntien mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön ovat lisääntyneet, kun EU-varoin on tuettu maakuntien yhteistyötä naapurimaiden ja -alueiden kanssa Euroopan unionissa ja sen rajoilla.

Haasteita maakunnille ovat varmasti aiheuttaneet EU-ohjelmien hallinnointiin liittyvät kysymykset.

2. Mikä mielestänne on ollut kansalaisten kannalta vaikeinta EU:ssa – onko ehkä jotain, mikä on yllättänyt myönteisesti?

Kansalaiset ovat varmaankin kokeneet EU:n päätöksentekojärjestelmään tutustumisen suhteellisen vaikeaksi. Kansalaisen on uskoakseni välillä hieman vaikea ymmärtää EU:n perusolemusta ja seurata sen toimintaa. Tällöin saattaa tulla tunne, ettei EU:n politiikkaan pysty vaikuttamaan. Vaikuttamismahdollisuuksia on kuitenkin useita eurovaaleissa äänestämisestä kansalaisjärjestötoimintaan. Lisäksi Suomen eduskunta on paljon vahvemmin mukana EU-asioiden päätöksenteossa kuin parlamentit muissa EU-maissa.

Pohjoismaissa on myös totuttu Keski-Eurooppaa avoimempaan hallintokulttuuriin ja tästäkin syystä suomalaiset saattavat vieroksua EU:ta. Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä avoimuus on kuitenkin lisääntynyt unionin päätöksenteossa huomattavasti.

Yhteisvaluutta euroon kansalaiset suhtautuivat etukäteen melko epäileväisesti, mutta käsitykseni mukaan kokemukset ovat olleet voittopuolisesti positiivisia. Euro on helpottanut aktiivisen EU-kansalaisen arkielämää huomattavasti mm. ulkomaanmatkoilla ja pankkiyhteyksissä. Lisäksi monien tuotteiden hinnat ovat jäsenyyden myötä laskeneet ja valikoimat monipuolistuneet. Euron kestävyys on tosin pahan laman aikana testaamatta, mutta sellaista emme muutenkaan toivo.

3. Miltä näyttää suomalaisen EU-kansalaisen arkipäivä seuraavan kymmenen vuoden päästä, vuonna 2015?

EU-jäsenyys ei mullistavasti vaikuttanut suomalaisten arkipäivään, eivätkä seuraavatkaan 10 jäsenyysvuotta sitä tuskin merkittävästi muuta. Kansainvälistymismahdollisuudet ovat kuitenkin lisääntyneet merkittävästi ja niitä hyödynnetään jatkuvasti enemmän. Erilaiset kansalaisyhteiskunnan yhteistyöverkostot lisääntyvät ja tiivistyvät EU:n sisällä edelleen. Myös EU:n laajentuminen lisää yhteistyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Opiskelu, työnteko ja yrittäminen toisessa EU-maassa tavanomaistuvat ja helpottuvat entisestään. Maailma pienenee ja keskinäisriippuvuus vahvistuu koko ajan, ympäristön tilaan on jatkuvasti kiinnitettävä enemmän huomiota.

Euroopan unionin kansalaisuuden merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa kansalaiset saavat EU:n ulkopuolella liikkuessaan EU:lta tai toiselta jäsenmaalta samoja palveluita ja tukea kuin oman maansa suurlähetystöltä tai konsulaatilta. Unionin taloudellisen ja poliittisen painoarvon kasvu vahvistaa myös sen kansalaisten asemaa.

Suomalainen katukuva tulee muuttumaan: Euroopan väestörakenne on murroksessa ja maanosamme ulkopuolelta tulevien siirtolaisten määrä kasvaa. Palvelualojen työpaikat lisääntyvät ja teollisuustyöpaikat vähenevät.

Kiitos ministeri Tuomioja näistä mielenkiintoisista näkemyksistä.

Sarjan seuraavissa osissa tullaan haastattelemaan henkilöitä jokaisesta Suomen maakunnasta. Haastatteluissa pyritään pohtimaan, mitä EU-jäsenyys on merkinnyt maakunnille ja sen asukkaille.

Ensi viikolla pohdintoja Varsinais-Suomen maakunnasta.

Seuraa meitä