Suomen maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Varsinais-Suomi
”Loimaan seudulla, Varsinais-Suomessa, tulevaisuudennäkymät eivät olleet kovin valoisat kymmenen vuotta sitten. Tulevaisuus ei luvannut maataloudelle hyvää.”
”Kymmenen EU-jäsenyysvuoden aikana metalliteollisuuden kehittyminen ja uudet elinkeinot, kuten matkailu ovat vieneet seutukuntaa kuitenkin voimakkaasti eteenpäin”, toteaa Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen.
Loimaan seutu tunnetaan kautta maan vahvana maanviljelysalueena. EU-jäsenyyden vuodet ovat olleet seudulle paitsi suurten muutosten, myös uusien mahdollisuuksien aikaa. Perinteisen maatalouden osuus on pienentynyt, mutta muiden elinkeinojen painoarvo noussut. Erityisesti metalliteollisuuden kehitys on ollut huomattavaa. Samalla myös maaseutumaisen seutukunnan elinkeinorakenne on monipuolistunut. Matkailu ja uudet tuotantomuodot ovat tuoneet uutta puhtia ”saviseutuna” tunnetulle tienoolle.
Toimitusjohtaja Salminen on ollut kehittämistyössä mukana vuodesta 1988, jolloin hän aloitti Loimaan kunnan elinkeinoasiamiehenä. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus muodostettiin 1995.
Suomen EU-jäsenyyden alussa Loimaan seudulla etsittiin EU-ohjelmista ahkerasti tukea ja “elinvoimaa”. Salmisen mukaan Loimaan seudulla ymmärrettiin jo varhain omaehtoisen ja omista tarpeista lähtevän aluekehitystyön merkitys. Loimaan seutu onkin ollut edelläkävijä koko maassa varsin monissa aluekehityshankkeissa.
Synkät tulevaisuudennäkymät EU-jäsenyyden alla
Loimaan seutu on aina ollut vahvaa maatalousaluetta, koko Suomen vilja-aittaa. 1990-luvun alussa useissa alueen kunnissa yli 40 % työvoimasta sai elantonsa perinteisistä elinkeinoista. Maatalouden rakennemuutos alkoi Salmisen mukaan jo ennen EU-jäsenyyttä 1990-luvun alussa. EU-jäsenyyden toteutuessa vuonna 1995 maatalouden rakennemuutos olikin jo täydessä vauhdissa. Lokakuun 1994
EU-kansanäänestyksessä Loimaan seutu kuului koko maan vahvimpiin
EI-vyöhykkeisiin, jopa yli 70 % seutukunnan asukkaista äänesti EU-jäsenyyttä vastaan.
Maatalouden muutokset heijastuivat myös Loimaan seudulla muihin elinkeinoihin. Erityisesti maatalouselinkeinoa palveleva pienimuotoinen metalliteollisuus alkoi suuntautua uusiin tuotteisiin 1990-luvun alkuvuosina. Seutukunnan teollisuus kärsi muuta Varsinais-Suomea vähemmän idänkaupan romahduksesta.
EU osaksi arkea – projektikonsultteja, rakennerahaa ja byrokratiaa
Pauli Salminen muistelee EU-jäsenyyden alun olleen Loimaan seudullakin tiivistä uuden opettelua aluekehitystyössä. “Konsultit juoksivat meilläkin, välillä vähän haparoitiin eikä kaikki aina onnistunut, tuli vastaan myös epäonnistumisia” muistelee Pauli Salminen EU-jäsenyyden alkuvaihetta.
Loimaan seutu kuului EU-jäsenyyden alkuvuosina 5b-tavoitealueeseen. Tämä on jäänyt monille mieliin varsin hyvänä asiana. Salmisen mukaan 5b-kaudellla myös pienemmät toimijat kuten järjestöt ja kyläyhdistykset pääsivät helpommin mukaan EU-hankkeisiin. “5b oli lähempänä ihmistä kuin nykyiset suuremmat EU-ohjelmat”, tuumailee hän.
Uusia ideoita ja elinkeinoja – matkailua, metallia ja biisoneita
Loimaan seudulla metalliteollisuus alkoi voimakkaasti kehittyä 1990-luvun loppuvuosina. Alueella syntyi uusia hankintaketjuja ja alihankintatoimintaa. Paikallisen metalliteollisuuden asiakaspohja laajentui myös Pohjoismaiden ulkopuolelle muuhun Eurooppaan.
EU-ohjelmista oli erityisesti tukea matkailun kehittämiseen. Loimaan seutua ei ole perinteisesti pidetty vetovoimaisena matkailukohteena. Nykyään seudulta löytyy kuitenkin 700 – 800 makuupaikkaa, suurin osa maatilamatkailun tarjoamina. Salmisen mukaan ilman EU-ohjelmatyötä matkailun nostaminen nykyiselle tasolle olisi Loimaan seudulla tuskin onnistunut. Viinitilat ja jokilaivaristeilyt ovat nyt osa Loimaan seudun elämää melkein kuin Reininmaalla tai Ranskassa.
Perinteisten maatilojen elinkeinorakenne on muutenkin monipuolistunut. Matkailun lisäksi EU-projektit ovat tuoneet Loimaan laitumille myös biisonit ja strutsit, usein ensimmäisinä koko Suomessa.
Pieni pettymys – Loimaan seutu putosi EU-tukivyöhykkeestä
EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuonna 2000 ja monien toimijoiden pettymykseksi Loimaan seutukunta putosi uuden tavoite 2- ohjelman piiristä. Alue sai ainostaan siirtymäkauden tuen vuoteen 2006.
“Pettymyshän se oli, ei voi kieltää. Tuntui oudolta, että esimerkiksi vauraat Oulu ja Hämeenlinna pääsivät uuden tavoite 2-ohjelman piiriin, mutta Loimaan seutu ei”, sanailee Salminen vuosituhanteen vaihteen tunnoista. “Ei se mikään maailmanloppu silti ollut, halu ja tahto jatkaa hyviä hankkeita ovat edelleen vahvoja”, jatkaa hän.
Vaikka EU:n rakennerahastojen tuoma rahavirta Loimaan seudulle alkoi 2000-luvun alussa hiljalleen hiipua, on seutukunta pystynyt silti hyödyntämään muita EU-ohjelmia. Seudulta on oltu mukana Interreg-hankkeissa, joiden kumppani on useimmiten löytynyt Virosta. Jokivarsikumppaneiden Leader -toimintaryhmä on myös onnistunut nostamaan asukkaiden elämänlaatua lukuisilla pienemmillä hankkeilla, vaikka yritysten toiminnan kehittämisessä Leaderista on Salmisen mukaan ollut vähemmän hyötyä.
Ruusuja ja risuja – mitä EU-jäsenyys on tuonut Loimaan seudulle
EU-jäsenyyden vuodet eivät ole kohdelleet Loimaan seudun perinteistä elinkeinoa maataloutta silkkihansikkain. “Alkutuotannon muutos jatkuu edelleen voimakkaana”, toteaa Salminen. Vuonna 1990 seutukunnan työpaikoista 4000 liittyi läheisesti maatalouteen, mutta vuonna 2004 määrä oli pudonnut puoleen eli kahteen tuhanteen.
Matkailun ohella suurin hyötyjä on EU-jäsenyyden aikana ollut kuitenkin metalliteollisuus. Se on monipuolistunut ja löytänyt uusia markkinoita. Loimaan seutukunnan sijainti on Suomessa erittäin suosiollinen monessa mielessä, usein puhutaan Loimaasta ns. kultaisen kolmion keskipisteenä. Tampere, Turku ja Helsinki ovat reilun tunnin matkan päässä. Maatalouden voimakkaasta muutoksesta huolimatta on seutukunnan työpaikkaomavaraisuus noussut yli 8,5 %.
“Loimaan seutukunta kuuluu eittämättä Suomen seutukunnista kymmenen viime vuoden aikana parhaiten menestyneen viidenneksen joukkoon”, päättää Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen haastattelun.
Teksti: Juhana Tuomola, Varsinais-Suomen Eurooppa-tiedotus
Kuvat: Eurooppa-tiedotus, Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus
Ensi viikolla sarjassa näkemyksiä Keski-Suomen maakunnasta.
Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
