Saavutettavuustyökalut

Uutinen 7.9.2005

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Keski-Suomi

Rakennerahasto-ohjelmien kautta alueet siirtyivät Suomessa oma-ehtoiseen aluekehittämistyöhön.

Kuva: Jyväsjärvi, Jyväskylän kaupunki, Hanna Korhonen

Näin pohtii yksikön päällikkö Pekka Järvinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K -yksiköstä EU-jäsenyyden vaikutuksia Keski-Suomeen.

Maakunnan lähtötilanne ennen jäsenyyttä

Keski-Suomen lähtötilanne oli melko synkkä. Maassa oli syvä lama. Työttömyysluvut olivat Euroopan korkeimpia. Vanhaa ns. savupiipputeollisuutta ajettiin alas. Jyväskylä ja Keski-Suomi olivat absoluuttisesti ja suhteellisesti yksi Suomen suurimman rakennemuutoksen kokeneista alueista.

Yleisiä pelkoja oli päätöksenteon siirtyminen liian kauas, alueen ihmisten ulottumattomiin.

Yksikön päällikkö Pekka Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K yksikkö.

Totuttelu jäsenyyteen – rakennerahastot ja tuet

EU:n jäsenyys merkitsi aivan uudenlaisten aluekehityskäytäntöjen ja ajatusmaailman opettelemista nopeassa aikataulussa. Esim. aluekehitysohjelmien tekeminen oli erään mikkeliläisen kollegani vertauksen mukaan kuin purjehtimista sumussa, niin että vain yksi reimari on näkyvissä. Sataman sijainnista ei ollut tietoa. Toisin sanoen ohjelmia tehtiin, mutta kenelläkään ei ollut kuvaa millainen lopputuloksen pitäisi olla.

Ohjelmaperusteisen aluekehitystyön ajatusmaailmaan tutustuminen ja rakennerahastojen toimintatapojen ymmärtäminen oli oma vaikea asiansa. Sen lisäksi tuli vielä Suomen omat kansalliset toimintatavat. Näiden kahden kulttuurin yhdistäminen toi mukanaan todella monimutkaisia ja raskaita menettelytapoja.

Rakennerahastojen tuet tulivat alueiden kannalta todella sopivaan aikaan. Lama ja työttömyys olivat rapauttaneet valtion talouden. Ne toivat selkeästi uutta resurssia ja uutta aluelähtöistä toimintatapaa laman kynsissä olevan alueen kehittämiseen.

Rakennerahasto-ohjelmien kautta alueet siirtyivät Suomessa oma-ehtoiseen aluekehittämistyöhön. Alueet tekivät omat aluekehittämisohjelmansa ja saivat vielä ikään kuin käyttöönsä tietyn määrän EU:n ja valtion rahaa ohjelmien toteuttamiseen. Se toi mukanaan aidon yhteistyön aluekehittämisestä vastaavien viranomaisten kesken sekä yksityisen ja julkisen sektorin työelämän kanssa.

Eräs huomionarvoinen seikka oli huomata komission aito halu toimia alueiden kanssa. Ainakin alkuvaiheessa komissio halusi korostaa sitä, että se haluaa toteuttaa aluekehitystyötä ensisijaisesti alueiden eikä niinkään jäsenvaltioiden kanssa.

Kuva: Valmetin paperikone, UM

Saldo 10 vuoden jälkeen

Saldo on selvästi plussan puolella. Viittaan kohtaan ”Totuttelu jäsenyyteen – rakennerahastot ja tuet”.

Miltä tulevaisuus näyttää

Juuri tällä hetkellä on hyvin vaikea hahmottaa aluekehitystyön tulevaisuutta. EU:n perustuslaki on vakavassa vastatuulessa. EU on laajentunut 25 jäsenvaltion unioniksi. Uusia jäsenehdokkaita on odottamassa portin takana. EU:lla on suuria vaikeuksia saada aikaan päätöstä vuosien 2007-2013 rahoituskehyksestä. Viimeksi mainittu seikka on aluekehittämistoiminnan kannalta erittäin olennainen asia.

Näyttää siltä, että Suomeen tuleva rakennerahastotuki tulee vähenemään. Kysymys kuuluu, millä sektorilla vähenemiset tapahtuvat ja kuinka suuri vähennys milläkin sektorilla on. Lisää epävarmuutta aiheuttaa vielä se, miten Suomen valtio tulee päättämään siitä osasta rakennerahastoasioista, joka on sen päätösvallassa komission rahoituspäätösten jälkeen. Mitkä alueet ovat ja minkälaisen tuen piirissä ne ovat jos ovat lainkaan.

Sinänsä laajentuminen avaa ja on jo avannut suuria mahdollisuuksia ja haasteita kehittämistyölle. Se on jo nyt näkynyt aktiivisuuden lisääntymisenä kansainvälisessä yhteistyössä ja kehitystoiminnassa.

Ensi viikolla sarjassamme mietteitä Lapin maakunnasta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi

Seuraa meitä