Saavutettavuustyökalut

Uutinen 8.9.2005

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Lappi

Kun Suomen liittymisestä Euroopan unioniin järjestettiin kansanäänestys vuonna 1994, 57 prosenttia koko maan äänestäjistä kannatti jäsenyyttä. Enemmistö lappilaisista oli kuitenkin jäsenyyttä vastaan. Lapissa pelättiin, että maakunta jää unionin rattaisiin pienen kokonsa ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi.

Ruska Lapissa
Kuva: UM, kuvaaja Matti Tirri

Kuluneet vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että EU-jäsenyys on ollut myönteinen asia Lapille. Unionin pohjoisimpana ja harvimmin asuttuna alueena Lappi on päässyt Tavoite1 –ohjelman myötä EU-rahoituksen korkeimman tukitason piiriin.

Tavoite 1-ohjelma pyrkii lisäämään taloudellista kasvua niin, että alueelle saadaan syntymään uusia työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä. Yritysten kehittämisrahoitus on erityisesti kohdentunut matkailun, mekaanisen puuteollisuuden, metalliteollisuuden ja kylmän ilmanalan tekniikan aloille. Tavoitteena on luoda Lapin väestölle toimeentulon ja kehittymisen mahdollisuudet, jotta väkiluvun pieneneminen saadaan pysähtymään.

Korkeina pysyttelevistä työttömyysluvuista huolimatta Lapista löytyy myös useita menestystarinoita. Yhtenä esimerkkinä määrätietoisesta alueellisesta yrittäjyydestä voidaan mainita Levi, joka on ponnistanut pienen tunturikylän Sirkan kupeesta kansainväliset mitat täyttäväksi matkailukeskukseksi.

Hullu Poro Oy:n toimitusjohtaja Päivikki Palosaari.
Kuva: Jonna Köngäs, Hullu Poro Oy

Levillä sijaitsevan Hullu Poro Oy:n toimitusjohtaja Päivikki Palosaari on kunnan suurin yksityinen työllistäjä. Eurooppa-tiedotus tiedusteli hänen mietteitään EU-jäsenyydestä. Mitä hyötyä tai haittaa jäsenyydestä on Lapille koitunut? Miten EU on muuttanut Lapin yrittäjien arkipäivää?

Palosaari nostaa EU-jäsenyyden mukanaan tuoman vapaan liikkuvuuden yhdeksi jäsenyyden parhaista puolista. ”Kun henkilökunnan liikkuvuus on helpompaa, myös palkkaaminen helpottuu”, Palosaari sanoo. Matkailusesongin aikana tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa jopa tuplasti sesongin ulkopuolista kautta enemmän, ja Palosaaren yritys onkin hakenut kielitaitoisia työntekijöitä ulkomailta asti.

Viimeisimmän EU-laajentumisen myötä uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden siirtymäajoista on keskusteltu vilkkaasti tiedotusvälineissä. Leville ensimmäiset työntekijät Virosta, Latviasta ja Liettuasta tulivat vuosi sitten vuokratyövoimaan erikoistuneiden välitystoimistojen kautta. Palosaaren kanta asiasta kysyttäessä on selvä: hän ei rajoittaisi ulkomaalaisten työmarkkinoille pääsyä. Palosaari tähdentää, että ulkomainen työvoima tuo mukanaan oman myönteisen lisänsä Levin kansainvälistyvälle maineelle.

EU-jäsenyyden mukanaan tuomista haitoista Palosaari mainitsee ”lukemattomat EU-direktiivit, joita Suomessa sovelletaan liian kirjaimellisesti”. Hänen mukaansa Suomen mallioppilas-maineesta ei välttämättä ole kilpailullista hyötyä kun samaan aikaan muissa jäsenmaissa asiat tehdään ”vähän sinne päin”.

Kun EU:n tukiohjelmien nykyinen rahoituskausi vuoden 2006 lopussa päättyy, saattaa Lapin nauttima ykköstuki olla katkolla. Syynä on EU:n viime vuonna tapahtunut laajentuminen. Kaikki uudet jäsenet ovat maakuntaa köyhempiä bruttokansantuotteella mitattuna ja siten myös oikeutettuja Tavoite1-ohjelman piiriin. Palosaari toivoo kuitenkin, että Lappi saa jatkossakin EU-tukea. Maakunnan syrjäinen ja pohjoinen sijainti vaatii elinvoimaisena pysyäkseen julkista rahoitusta.

”Vaikka matkailu onkin kasvanut, lyhyt sesonki ja syrjäinen sijainti tulevat yrittäjälle kalliiksi”. Lennot Helsingistä Lappiin maksavatkin matkailukaudella usein enemmän kuin Etelä- ja Keski-Eurooppaan suuntautuvat. Pitkien välimatkojen vuoksi rakennuskustannukset ovat korkeat. Palosaaren mukaan myös energiakulut ovat pohjoisessa omaa luokkaansa.”Näistä sijaintiin liittyvistä ongelmista ei keskustella riittävästi”, Palosaari painottaa.

Miltä sitten näyttää maakunnan tulevaisuus kymmenen vuoden kuluttua? Palosaaren mukaan työllisyystilanteeseeen kaivataan kipeästi parannusta. Mikäli muuttotappio maakunnassa jatkuu nykyistä tahtia, uudet työpaikat ja työntekijät jäävät syntymättä. Toisaalta elämisen ja työnteon rytmi muuttuu jatkuvasti kiireisemmäksi muun maailman kehitystä seuraten. ”Näyttää siltä, että työ tulevaisuudessa keskittyy entistä enemmän osaajien ja ammattitaitoisten henkilöiden vastuulle”, Palosaari pohtii.

Teksti: Katja Kalamäki, Lapin Eurooppa-tiedotus

Ensi viikolla sarjassamme Satakunnan kuulumisia.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi

Seuraa meitä