Saavutettavuustyökalut

Uutinen 19.9.2005

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Satakunta

EU:n parhaimpia saavutuksia on ollut yhtenäisvaluutta euron käyttöönotto. Euro on tuonut konkreettisia hyötyjä niin liikkuville EU-kansalaisille kuin yrityksillekin valuuttakurssien vakautena ja valuuttariskien vähenemisenä.

Porin Eteläranta.
Kuva: Satakuntaliitto

Näin toteaa Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Hietala pohtiessaan EU-jäsenyyden merkitystä.

EU-jäsenyys on tarjonnut mahdollisuuksia Satakunnalle EU:n alue- ja rakennepolitiikaan hyödyntämisen kautta

Satakunta on osa Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaa, Kaakkois-Satakunta puolestaan siirtymäkauden aluetta. Tätä kautta maakunta on voinut käyttää hyväkseen

EU:n rakennerahastoja jo pian kaksi ohjelmakautta.

Nyt uuden rakennerahastokauden (2007-2013) kynnyksellä ohjelmat ovat muutostilassa. Käynee niin, että rakennerahastouudistuksen myötä saatavat tuet vähenevät myös Satakunnassa eikä rakennerahastotukiin voida nojata jatkossa enää samassa määrin kuin nyt. Uudessa tilanteessa on mietittävä, mitkä ovat ne kaikkein keskeisimmät avainkohteet, mihin tuet halutaan suunnata. Todennäköisesti myös kansallista lisärahoitusta tarvitaan kohdentamalla lisäresursseja mm. osaamiskeskusohjelmaan sekä T&K-toimintaan keskittyvälle TEKES -rahoitukselle Hietala mainitsee.

Kari Hietala, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimitusjohtaja.

Rakennerahastotukien väheneminen lisää tarvetta hyödyntää paremmin kansainvälistä yhteistyötä ja EU:n erillisohjelmia. Haasteena näissä kansainvälisisssä yhteistyöprojekteissa Hietala näkee omien kehittämistarpeiden määrittämisen ja osaamisen tunnistamisen sekä kansainvälisen verkostoitumisen. Varsinainen haku ei niinkään ole ongelmista suurin.

Maakunnan yhteistyöilmasto parantunut

EU-jäsenyyden tarjoamien mahdollisuuksien myötä on tuettu Satakunnassa uutta osaamista, kuten viiden emoyliopiston muodostamaa Porin yliopistokeskusta.

Maakunnan osaamista ja teknologian tasoa nostavat omalta osaltaan myös teknologiakeskus Prizztech sekä innovatiivisena esimerkkinä Pohjois-Satakunnassa Kankaanpäässä toimiva uutta puettavaa teknologiaa hyödyntävä älyvaateprojekti. EU-rahoituksen turvin on tuettu myös perinteisiä toimialoja kuten Porin ja Rauman satamia, jotka ovat tärkeitä teollisuusvaltaiselle maakunnalle ja sen elinkeinoelämälle.

Satakunnan näkövinkkelistä katsottuna EU:n mukanaan tuoma hankekulttuuri on tuonut myös uusia toimintatapoja, pakottanut toimijoita tiivistämään voimansa yhteisen edun nimissä ja siten myös

yhdistänyt maakuntaa, Hietala kertoo. Tämän lisäksi on opittu myös ohjelmaperusteista kehittämistä, EU-projektityöskentelyä ja projektien vaikuttavuuden arviointia.

Saldo plussan puolella

EU-jäsenyyden vaikutukset kytkeytyvät kansalaisten elämään eri tavoin. Vaikutukset voivat olla suoria, konkreettisia, mutta usein myös välillisiä, vaikeammin havaittavia.

Eurosopimuksen allekirjoitus 1998.
Kuva: UM, Pekka Keskitalo

Hietalan mukaan EU:n parhaimpia saavutuksia on ollut yhtenäisvaluutta euron käyttöönotto. Euro on tuonut konkreettisia hyötyjä niin liikkuville EU-kansalaisille kuin yrityksillekin valuuttakurssien vakautena ja valuuttariskien vähenemisenä. Myös ihmisten liikkuminen EU-alueella on helpottunut. Opiskelijat voivat esimerkiksi käyttää hyväkseen mahdollisuutta osallistua EU:n koulutusohjelmiin. Tosin rajamuodollisuuksien poistumisen varjopuolena on myös rikollisten helpompi siirtyminen maasta toiseen. Pulmana on lisäksi se, että EU-koneisto vaikutusmahdollisuuksineen näyttäytyy usein kansalaisille etäisenä ja tuntemattomanakin, Hietala listaa.

Unionijäsenyytemme ja vuoden 1999 EU-puheenjohtajakautemme ansiosta Suomi tunnetaan olennaisesti aiempaa paremmin Euroopassa. Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston johtajana Brysselissä neljä vuotta toiminut Hietala havaitsi konkreettisesti, että EU-jäsenyys on lisännyt myös maakuntien tunnettuutta eurooppalaisella tasolla. Maakuntien Eurooppassa alueet ja seudut ovat aktivoituneet kansainvälisesti, edistävät kansainvälistymistä ja toimivat yhä enemmän yhteistyössä muiden alueiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan saldo on plussan puolella. – EU-jäsenyys oli meille oikea ratkaisu. Olisimme joka tapauksessa EU:n toimien vaikutuspiirissä, vaikka emme jäseniä olisikaan. Nyt pääsemme mukaan

päättämään meihin vaikuttavista asioista, sanoo Hietala.

Tulevaisuuden haasteet

Vaikka unionin laajentuminen on kiristänyt kilpailua, Satakunnan, kuten koko Suomenkin, tulevaisuuden haasteet tulevat Hietalan mukaan enenevästi EU:n ulkopuolelta, lähinnä globalisoitumisen kautta.

Varsinkin perusteollisuus on siirtänyt toimintaansa halvan kustannustason maihin Kauko-Itään ja Kiinaan. Perusteollisuudelle kilpailuun vastaaminen asettaakin omat haasteensa.

Kehittämistyössä kilpailukyky ja tuottavuus ovat avainsanoja, niin alueiden kehittämisessä kuin myös euroopanlaajuisesti tarkasteltuina, Hietala toteaa.

Teksti: aluetiedottaja Tiina Viitanen

Satakunnan Eurooppa-tiedotus

Ensi viikolla sarjassa ajatuksia Pohjois-Karjalasta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi

Seuraa meitä