Saavutettavuustyökalut

Uutinen 10.10.2005

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Etelä-Savo

Maakuntajohtaja Hannu Vesan mukaan Suomen EU-jäsenyyden aikana Etelä-Savossa on tapahtunut voimakkaita muutoksia etenkin maataloudessa. Jäsenyyden myötä Suomessa on ryhdytty harjoittamaan uutta ohjelmapohjaista alue- ja rakennepolitiikkaa.

Olavinlinna Savonlinnassa.
Kuva: UM
Kuvaaja: Hannu Vallas

Maataloudessa on tapahtunut voimakas rakennemuutos

Ennen Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa Etelä-Savon maakuntaliitossa tehtiin useita selvityksiä unionijäsenyyden mahdollisista vaikutuksista. EU-jäsenyyden nettovaikutusten arvioitiin olevan kielteisiä etenkin maataloudelle ja kuntataloudelle. Etelä-Savo oli ennen unionin jäsenyyttä Suomen maatalousvaltaisin alue yhdessä Etelä-Pohjanmaan maakunnan kanssa. Maanviljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi luotiin alkuvaiheessa erityisiä taloudellisia pehmennysjärjestelmiä, joiden tiedettiin olevan väliaikaisia ja asteittain alenevia. Pehmennysjärjestelmien avulla on kuitenkin voitettu aikaa suuremmalta rakennemuutokselta, toteaa maakuntajohtaja Hannu Vesa.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Hannu Vesa.

Maatalouden sopeuttaminen eurokuntoon on vaatinut runsaasti investointeja. Hannu Vesan mukaan maatalouden rakennemuutos on ollut Etelä-Savossa voimakasta: tilakoot ovat jopa kaksinkertaistuneet ja karjan määrä tiloilla on lisääntynyt huomattavasti. Etelä-Savossa on nykyisin perinteisten pientilojen rinnalla EU-mitat täyttäviä maatiloja.

Maatalouden tärkeimpinä haasteina Vesa näkee pehmennysjärjestelmien väliaikaisuuden sekä unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen. Jo 1990-luvun alusta lähtien jotkut maat ovat halunneet saada maataloustuotteiden hinnat maailmanmarkkinahintojen tasolle. Viljojen hinnoissa ollaan jo lähellä maailmanmarkkinahintoja. Uusi yhteisen maatalouspolitiikan pehmennysjärjestelmä tukee tiloja pinta-alan perusteella tuotannon määrän sijaan. Suomessa maatalouden muuttuvat tuotantokustannukset ylittävät esimerkiksi viljan tuotannossa tuotteen myynnistä saatavan hinnan. Tilanne on Vesan mielestä taloudellisesti epäterve. ”Jos hintataso eläinperäisessä tuotannossa menee maailmanmarkkinahintojen tasolle, tuotantoon tehdyt investoinnit ovat vaarassa valua hukkaan”, Vesa toteaa. Suomen on hänen mielestään pidettävä jatkossakin kiinni maatalouden eurooppalaisesta rajasuojasta, jotta maataloustuotanto voi maassamme jatkua.

Tilakoot ovat jopa kaksinkertaistuneet Etelä-Savossa toteaa Hannu Vesa.
Kuva: UM, kuvaaja: Tero Pajukallio.

EU-rahoitus on nykyään korvaamaton aluekehitystyön instrumentti

Ennen vuotta 1995 Suomessa ei harjoitettu ohjelmapohjaista alue- ja rakennepolitiikkaa. Esimerkiksi maatalous toi tietyn tulovirran alueelle. Nykyään EU-rahoitus on aluekehitystyössä korvaamaton instrumentti. Uuden ohjelmapohjaisen politiikan taustalla on tarve uudistaa elinkeinorakennetta myönteisellä tavalla. Maakuntaan halutaan uutta tuotantoa ja lisää työpaikkoja häviävän rakenteen vastapainoksi. Maakuntajohtaja Vesan mielestä ohjelmapohjainen EU-rahoitus on turhan usein mielletty yleiseksi rahoitusmekanismiksi, josta saa rahoitusta mitä erilaisimpiin hankkeisiin. Maakuntaliitto taistelee ohjelman tarkoituksen puolesta ja toimii eräänlaisena ”ohjelmapoliisina”, vaikka noin 90% EU-rahoituksesta kulkeekin valtion alueellisten viranomaisten kautta. Yhteistyö eri viranomaisten välillä ohjelman toteuttamiseksi ei aina ole ollut aivan kitkatonta näkökantojen eroavaisuuksien vuoksi. Hannu Vesa korostaa, että tavoiteohjelman hallintokomitean (toisin sanoen maakunnan yhteistyöryhmä MYR) olisi saatava otto-oikeus EU-osarahoitteisiin hankkeisiin, jotta ohjelman mukaisten hankkeiden toteutus turvautuisi.

Myönteisen rakennemuutoksen aikaansaamisella on kiire. Jos työssä epäonnistutaan, tuloksena on pahimmassa tapauksessa autioituminen, Vesa painottaa. Etelä-Savon kanta on, että Suomen on Agenda 2007-rahoitusneuvotteluissa taisteltava Itä-Suomi korkeimman aluetuen piiriin eli niin sanotun konvergenssitavoitteen alle. Mikäli jouduttaisiin alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden ohjelmaan (entinen tavoite 2), tulisi hallituksen Vesan mukaan pitää huoli siitä, ettei Itä-Suomi jää Pohjois-Suomen jälkeen tukitasossa. Luxemburgin EU-puheenjohtajuuskaudella onnistuttiin saamaan EU:n budjettiesitykseen Suomen harvaan asutut alueet niin sanotuiksi ultraperifeerisiksi alueiksi, mikä tuo taloudellista lisätukea näille alueille. Harva uskoo uuteen rahoitusratkaisuun Iso-Britannian kuluvalla puheenjohtajuuskaudella, sillä neuvotteluissa on ratkaistava myös Iso-Britannian saaman EU-jäsenmaksun palautuksen kohtalo. Suomen kannalta aluepolitiikkaan on Hannu Vesan mukaan saatava neuvotteluissa vielä lisää rahaa.

Millainen Etelä-Savo on 20 vuoden kuluttua?

”Avarasti ja luonnonläheisesti asuttu Etelä-Savo on vuonna 2020 Helsingin ja Pietarin metropoliseutuihin verkottunut pohjoiseurooppalainen palvelu-, teollisuus- ja kulttuurikeskus. Sen menestys perustuu eteläsavolaisuuteen, monikulttuurisuuteen, luonnonmukaisuuteen ja valituille aloille erikoistuneeseen ylivoimaiseen osaamiseen”.

Edellä oleva teksti on maakuntasuunnitelmaan kirjattu visio Etelä-Savosta vuonna 2020. Maakuntajohtaja Vesan mukaan Etelä-Savo tekee jatkossakin raja-alueyhteistyötä Luoteis-Venäjän alueiden kanssa. Rajan merkitys tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyössä on tulevaisuudessa mahdollisuuksia ja Suomella paljon saatavaa. Pietarin alueen suurta markkina-aluetta on myös hyödynnettävä. Etelä-Savon valtteja on etenkin palvelutuotanto. Maakunnan on sopeuduttava sekä Venäjän EU-politiikan että EU:n Venäjä-politiikan kehitykseen. ”Jos ei rakkaus-, niin ainakin järkiavioliitto Venäjän kanssa on mahdollinen”, uskoo Hannu Vesa.

Teksti: aluetiedottaja Risto Alatarvas

Etelä-Savon Eurooppa-tiedotus

Ensi viikolla ajatuksia Päijät-Hämeestä.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala

Seuraa meitä