Saavutettavuustyökalut

Uutinen 17.10.2005

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Päijät-Häme

EU-hankkeet ovat tuoneet uusia elementtejä maakunnan toimintaan ja samalla maakunta on kansainvälistynyt. Olemme osallistuneet hankkeisiin, joissa on ollut jopa 14 maata mukana kertoo kehittämisjohtaja Marja Koivula Päijät-Hämeen liitosta.

Lahden sataman ja Sibeliustalon rakentaminen on ollut yksi näkyvimmistä EU-hankkeista.

EU arkipäiväistynyt – maakunta kansainvälistynyt

Vielä kymmenen vuotta sitten ei olisi voinut arvata, mitä muutoksia Euroopan unionin jäsenyys toisi tulleessaan Päijät-Hämeeseen. Jäsenyyttä odotettiin jännittynein mielin maakunnassa, joka painiskeli erityisen pahan työttömyyden parissa.

Nyt Euroopan unionin jäsenyyteen on totuttu ja nuorekas Vellamon maakunta näyttää erilaiselta kuin 1990-luvun alkupuoliskolla. Euroopan unionin jäsenyys merkitsi maakunnalle uudenlaista yhteistyötä hanketyöskentelyssä ja maakunta on samalla kansainvälistynyt. Vaikutukset näkyvät osin myös kansalaisille.

Kotimaista ja EU:n byrokratiaa

Virkakoneisto aluetasolla löysi itsensä uusien haastavien ja mielenkiintoisten töiden äärestä. Kehittämisjohtaja Marja Koivula on tutkaillut EU-asioita pääkallopaikalta Päijät-Hämeen liitosta yli kymmenen vuoden ajan. Lahteen hän tuli silloisesta Hämeen lääninhallituksesta, jossa valmentautuminen unionin jäsenyyteen oli alkanut jo ennen unioniin liittymistä.

Vaikeinta omassa työssä oli eteen tulleen byrokratian hallitseminen ja tarvittavan tiedon löytäminen.

– Nyt on helpompi pysyä ajan tasalla, kun säädökset ja tarvittava tieto on nopeasti saatavilla sähköisesti verkossa. Vuosien mittaan on paljastunut byrokratian vaikeus, josta huomattava osa on kotimaista byrokratiaa. Englanninkielinen termistö on ollut haastavaa, myös ranskan kieltä on pitänyt opiskella, kertoo Marja Koivula.

EU-jäsenyyden alussa maakunnassa pelättiin maatalouden alasajoa ja direktiivejä, mutta toisaalta odotukset olivat kovat. Ihmisten asenteet olivat muutenkin pessimistisiä 1990-luvun alkupuoliskolla työttömyyden takia. Tämä heijastui monin tavoin maakunnan ilmapiirissä ja näkyi lahtelaisessa katukuvassa. Imago ei ollut hyvä.

– Maakunta näyttää erilaiselta kuin kymmenen vuotta sitten. Osin tämä kehitys on ollut Euroopan unionin vaikutusta. Euroopan unionin rakennerahastojen tukieuroissa Päijät-Häme on ollut kansallisesti saamapuolella. Työttömyyttäkin on saatu alenemaan, tosin työllisyystilanne ei ole vieläkään hyvä, kertoo Koivula.

Merkittävistä EU-jäsenyyden vaikutuksista kansalaisille Marja Koivula mainitsee mm. yhteisen eurorahan merkityksen, maasta toiseen siirtymisen helppouden ja opiskelijoiden liikkumisen.

Kehittämisjohtaja Marja Koivula Päijät-Hämeen liitosta on työskennellyt EU-asioiden parissa jo yli kymmenen vuoden ajan.

Monet hankkeet näkyvät ja vaikuttavat

EU-hankkeet ovat tuoneet uusia elementtejä maakunnan toimintaan ja samalla maakunta on kansainvälistynyt. Päijät-Hämeen liitto on lähtenyt mukaan useiden maiden yhteisiin hankkeisiin, ja parhaimmillaan hankkeissa on ollut jopa 14 maata mukana.

Marja Koivula muistelee, miten ensimmäiset EU-rahoitteiset hankkeet olivat hienoja ja ihmeellisiä, ja niissä oli aistittavissa jonkinlaista ”glooriaa”. Kymmenen vuoden aikana maakunnassa on ollut tuhansia EU-hankkeita ja hanketyö on arkipäiväistynyt.

– Hankkeitten vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti tarkalla silmällä. Kansallisesti rahoitettuja projekteja oli ennenkin, mutta vaikutusten seuranta ja arviointi ovat korostuneet EU-hankkeissa. Euroopan unioni on tuonut tuloksellisuuden vaatimuksen myös kotimaan politiikkaan.

Näkyvimpiä hankkeita lahtelaisille on ollut Vesijärven sataman rakentaminen ja kunnostaminen. Satama on lahtelaisten olohuone ja Sibeliustalo tunnetaan maailmalla. Puurakentamista halutaan tuoda esiin puuseppien kaupungissa. Marja Koivulan mukaan satama-hanke on synnyttänyt paljon uusia toimintoja ympärilleen, hankkeen vaikutukset ovat olleet moninkymmenkertaiset.

Koko maakunnassa kansalaisille näkyviä hankkeita ovat olleet pyöräteiden rakentaminen ja kesäteatteri Heinolassa. Päijät-Hämeelle on myös ollut tärkeää koulutustason nosto.

– Työttömien ja työssäkäyvien koulutusta on tuettu ja kehitetty. Yhtä suurta rahoitusta Lahden yliopistokeskukselle ja muiden koulutustasojen oppilaitoksille olisi tuskin saatu ilman EU-jäsenyyttä, kertoo Marja Koivula.

Päijät-Hämeessä ei mitään hävettävää

Miltä maakunta näyttää kymmenen vuoden kuluttua seuraavan ohjelmakauden päätyttyä? Siihen on vaikea vastata, mutta seuraavaa ohjelmakautta 2007 – 2013 odotetaan avoimin mielin.

– EU:n rakennerahastouudistuksella on merkitystä Päijät-Hämeen tulevaisuudelle. Maakunnan kannalta aikuiskoulutuksen tason nosto on yhä tärkeä asia. Vielä on avoimena, pystytäänkö koulutukseen saamaan yhtä paljon rahoitusta kuin nyt. Yhtä suuria hankkeita kuin sataman rakentaminen on ollut, tuskin tulee, arvioi Marja Koivula.

Euroopan unionin laajentuminen vaikuttaa jatkossa maakuntaan. Uusien maiden, erityisesti Baltian maiden liittyminen unioniin on tuonut maakuntatasolla lisää yhteistyötä näiden maiden kanssa.

– Tällä hetkellä EU:n kartalla on moninkerroin vaikeampia paikannimiä kuin on Päijät-Häme. Meillä ei ole mitään hävettävää, toteaa Marja Koivula.

Sen sijaan Turkin mukaan tulo Euroopan unionin jäseneksi, ja sen mahdolliset vaikutukset tuntuvat vielä kaukaisilta. – Turkin osalta voi tässä vaiheessa todeta, että ainakin tasa-arvon näkökulmasta elämme aivan eri maailmoissa, kertoo Marja Koivula.

Teksti ja kuvat: aluetiedottaja Helena Kiiskinen, Päijät-Hämeen Eurooppa-tiedotus

Ensi viikolla näkemyksiä Itä-Uudenmaan maakunnasta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo

Seuraa meitä