Saavutettavuustyökalut

Uutinen 28.10.2005

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Itä-Uusimaa

Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte on seurannut paalupaikalta Itä-Uudenmaan kehitystä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Hän arvioi, että kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin on muuttunut hiukan kielteisemmäksi tänä aikana.

Kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotten työnkuva on muuttunut EU-jäsenyyden myötä.

– Luulen, että kielteisempi asenne unionia kohtaan tänä päivänä johtuu suureksi osaksi uutisoinnista, pohtii Slotte. Jostain syystä kielteisiä asioita nostetaan esille, kun taas jäsenyyden hyödyistä ei nimeksikään puhuta. Suomalaisilla on myös tapana kyseenalaistaa päätöksiä ja arvostella päätöksentekijöitä. Tämä ei välttämättä tarkoita, etteikö Suomi kuitenkin olisi arvostelijan mielestä hyvä maa. Samalla tavalla arvostelu voidaan suunnata Brysseliin, tarkoittamatta, että haluttaisiin erota unionista.

Eräs tärkeä asia Slotten mielestä on, että ihmiset ovat huomanneet miten helppoa liikkumisesta on tullut yhteisen valuutan myötä. Lisäksi Suomi saatetaan tuntea muissa maissa paremmin kuin aikaisemmin. – Kun televisiossa Eurooppa usein loppui johonkin Tukholman eteläpuolelle ennen EU-jäsenyyttä, näkyy Suomi nyt ruudussa kokonaisena, sanoo Slotte ja hymyilee. Uskoisin myös, että EU on nuorisolle huomattavasti luonnollisempi asia kuin meille vanhemmille. Unioni on osa heidän arkeaan ja heillä on ollut konkreettista hyötyä jäsenyyden mukanaan tuomista opiskelu- ja työmahdollisuuksista.

EU-jäsenyys vaikuttanut kunta-alaan

EU-jäsenyys on vaikuttanut paitsi arkielämään myös kunnallispolitiikkaan. Slotte kertoo, että useimmissa maissa Euroopassa kuntien mandaatti rajoittuu teknillisen puolen hoitamiseen ja hipoo vain osittain sosiaalista puolta. EU:n hankkeita koskeva lainsäädäntö perustuu Keski- ja Etelä-Euroopan kuntarakenteeseen, mistä johtuen Suomessa on jouduttu muuttamaan hankepuolen käytäntöä täysin. Kunnat ovat tarvinneet aikaa oppiakseen siihen liittyvät lukuisat vaiheet samalla kun valitusmahdollisuudet usein hidastavat hankkeiden käynnistymistä. Slotte toteaa, ettei kuntien itsehallinto missään muualla ole niin laaja ja kehittynyt kuin Pohjoismaissa ja että luottamus kansalaisten ja hallinnon välillä on suuri. – Avoimuus päätöksenteossa on valtava muihin maihin verrattuna.

Porvoon viehättävä vanha kaupunki houkutteli turisteja jo ennen EU-jäsenyyttä.

Itä-Uudellamaalla EU-jäsenyys ei ole näkynyt yhtä voimakkaasti EU-tukien muodossa kuin esimerkiksi Suomen itä- ja pohjoisosissa. Maakunnan läntiset osat ovat aina olleet ns. valkoista aluetta, eli EU:n rakennerahastojen ulkopuolella. Koko maakunnasta vain Porvoon, Sipoon, Pernajan ja Ruotsinpyhtään saaristo-osat kuuluvat EU:n rakennerahastojen piiriin. Nämä saaristoalueet ovat konkreettisesti hyötyneet jäsenyydestä. Vilkaisu sisäministeriön ylläpitämän FIMOS2000 – seurantarekisterin sivuille osoittaa, että projekteja on riittänyt jäsenyyden aikana. Listalta löytyy niin talon ja liiterin korjausta, saariston virkistyalueiden hoitoa, yhteislaiturin muutosta kuin vesi- ja jätevesihankkeita sekä vesihuollon yleissuunnittelua.

Itä-Uudenmaan Pukkila, Myrskylä, Lapinjärvi, Liljendal ja Pernaja kuuluvat Etelä-Suomen siirtymäkauden tavoiteohjelmaan. Siirtymäalueilla pieni EU-lippu tienvarsien kylteissä saattaa esimerkiksi muistuttaa yhteisvaroin toteutetuista tiehankkeista. – Onhan sekin omalla tavallaan osoitus unionin jokapäiväisestä mukana olosta, sanoo Slotte.

Interreg on tärkeä maakunnalle

EU:n rajat ylittävä yhteistyöohjelma Interreg on ollut erityisen tärkeä Itä-Uudellemaalle. Ohjelman puitteissa maakunta on toteuttanut monta hanketta Baltian maiden ja Venäjän kanssa. – Ilman EU:ta esimerkiksi Pohjoinen ulottuvuus ja ohjelman saavutukset Itämeren suojelemisessa eivät olisi olleet mahdollisia, sanoo Slotte. Interreg-hankkeet Viron, Venäjän ja Suomen välillä juuri Itämeren alueella ovat tuoneet selkeitä konkreettisia parannuksia ja lisärahoitusta suojelutoimintaan. Tällä hetkellä esimerkiksi yhteinen öljyntorjuntahanke valmistelee koulutusta henkilöille, jotka johtavat pelastustoimia suuronnettomuuden sattuessa Itämerellä.

Projektipäällikkö Irina Lim-Niskanen on alusta asti ollut mukana ideoimassa Itä-Uudenmaan liiton vuodenvaihteessa käynnistämää hanketta Ekologistiikka – öljyntorjunnan johtaminen ja koulutus. Hanke tähtää pysyvän yhteistyöverkoston luomiseen meriympäristön suojelun hyväksi ja sen tavoitteena on luoda ekologistiikan koulutuskokonaisuus, josta voisi suorittaa tutkinnon sekä Suomessa että Venäjällä.

Projektipäälikkö Irina Lim-Niskanen ja projektisihteeri Annamari Pitkänen suunnittelevat jo seuraavaa asiantuntijaseminaaria.

Öljykatastrofien riskien ehkäisyn lisäksi koulutukseen kuuluu vahvasti vahinkojen minimointi mahdollisten onnettomuuksien sattuessa. Projektin seminaareihin onkin osallistunut sekä pelastuslaitosten johtajistoa että koulutussektorin asiantuntijoita. – Suurimmaksi osaksi inhimilliset tekijät ovat onnettomuuksien syinä. Kouluttamalla henkilöitä, jotka työskentelevät öljynjalostuksen parissa, toivomme vaikuttavamme heidän asenteihinsa ja sitä kautta Itämeren turvallisuuteen, sanoo Lim-Niskanen.

Neste Oil on jo mukana projektissa ja toiveena on saada mukaan myös Lukoil. – Mukana projektissa ovat Itä-Uudenmaan liiton lisäksi Pietarin kaupunki, Leningrad Oblastin ympäristökomiteat ja Porvoon kaupunki, kertoo juuri Pietarin seminaarista kotiutunut maakuntajohtaja Jaakko Mikkola. – Ja mukana yhteistyössä ovat myös Helia Porvoo, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Neste Oil ja Lamor, lisää Lim-Niskanen. Rahoitus hankkeelle tulee EU:n aluekehitysrahastosta ja Kaakois-Suomen Interreg III A -ohjelmasta.

Mikä on muuttunut?

– Venäjän suhteen on tapahtunut EU-jäsenyyden myötä tärkeitä muutoksia, jotka todella helpottavat asiointia, toteaa Per-Håkan Slotte. Suomi ei ole enää pelkkä pieni naapurimaa, vaan osa vaikutusvaltaisempaa unionia. Esimerkkinä voi mainita puuteollisuuden, jossa Suomi on unionin suurimpia tuottajia. Tänä päivänä Venäjän on huomattavasti vaikeampi sivuuttaa mielipiteitämme.

Slotten mielestä Baltian osalta menee vielä vuosia, ennen kuin osataan hyödyntää kaikkia unionin tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnassa. – On kestänyt kymmenen vuotta käsittää kunnolla, että koko EU:n alueella voi liikkua sekä harrastaa liiketoimintaa. Uskon, että menee saman verran aikaa ennen kuin osataan kunnolla hyödyntää Baltian ja muiden uusien jäsenmaiden tuomia mahdollisuuksia, sanoo Slotte.

EU on tuonut suuria muutoksia hankepuolelle ja mahdollistanut tehokkaamman rajat ylittävän yhteistyön esimerkiksi Itämeren suojelemisessa. Mitä sitten voimme odottaa tapahtuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana? Miltä Itä-Uusimaa näyttää vuonna 2015?

– Näin iäkkäänä ihmisenä voin todeta, ettei kymmenen vuoden aikana paljon muutu, naurahtaa vuoden päästä eläkkeelle jäävä Slotte. – Kymmenen vuoden päästä EU on edellen olemassa ja Suomi sen jäsen. Ainoa vaara on, että unioni laajenee liian nopeasti. Kansalaisten täytyy ehtiä mukaan ja sopeutua uudistuksiin. Laajentuminen sinäänsä on välttämätön, mutta sen suhteen ei saisi kiirehtiä liikaa. Meidän täytyy ensiksi tottua viimeisimpiin tulokkaisiin ja katsoa miten asiat heidän suhteen lähtevät käyntiin. Vasta sitten voimme avata ovet uusille tulokkaille.

Teksti ja kuvat: Itä-Uudenmaan aluetiedottaja Hanna Hokkanen

Ensi viikolla näkemyksiä Uudeltamaalta.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme

Seuraa meitä