Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa ; Uusimaa

Päällimmäiseksi Uudellamaalla nousevat erilaiset kulttuuriprojektit, joita sekä Helsingissä että Sammatissa on toteutettu EU-jäsenyyden aikana. Kulttuuritapahtumien kautta myös Euroopan unioni on tullut lähemmäksi kansalaisia.

EU-jäsenyyskokemuksista kertovat sekä pääkaupungin Helsingin edustajat että Sammatin kunnanjohtaja, Hanna-Maria Grandell.

Helsingin kaupungin kokemuksia

”EU-jäsenyyden ansiosta Helsinki on aivan toisella tavalla Euroopan kartalla”, toteaa Helsingin kaupungin EU-vastaava Maija-Liisa Linkola. Linkolan mukaan Helsinki oli melko tuntematon eurooppalainen pääkaupunki ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin vuonna 1995. Tänä päivänä vastaavaa pelkoa ei ole: Helsingin osaaminen tunnetaan laajalti ja pääkaupunkimme on muun muas-sa erityisen kysytty kansainvälisten konferenssien sekä seminaarien järjestäjäkaupunki ja asiantuntijamme haluttuja alustajia.

”Myös kaupungin asukkaat ovat hyötyneet Euroopan unionista”, kertoo Helsingin kaupungin EU-suunnittelija Mirja Eklund. Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Lasipalatsi on tästä erinomainen ja konkreettinen esimerkki. Lasipalatsin kunnostus toteutettiin EU:n Urban Pilot -erityisohjelmasta saatavalla tuella sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena.

Eklundin mukaan taloudellisessa mielessä Urban-ohjelma on ollut merkittävin rahoituskanava Itä-Helsingin alueella. Urban-ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Sekä Linkola että Eklund haluavat kuitenkin painottaa kulttuuritapahtumien merkitystä. He ovat vakuuttuneita siitä, että erilaisten kulttuuriprojektien kautta Euroopan unioni on tullut lähemmäksi kansalaisia. Erityisesti Helsingin kulttuuripääkaupunkivuosi vuonna 2000 tarjosi useita tapahtumia kansalaisille.

Jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä Helsinki oli asettanut tavoitteekseen vaikuttaa EU:n paikallistasoa koskeviin politiikkoihin sekä osallistua EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Projektitoiminta ei kuitenkaan aluksi ollut mutkatonta. ”Jos ajatellaan projektitoimintaa, hallinnon raskaus ja byrokratia ovat olleet negatiivisimmat asiat. Niiden oppiminen vei monta vuotta, mutta nyt aletaan olla ajan tasalla. Myöskään koulutusta ei aluksi ollut riittävästi tarjolla”, Mirja Eklund kertoo.

Entä kuinka suuri rooli on ollut Helsingin EU-toimistolla Brysselissä? Linkola kertoo, että toimisto oli varsinkin jäsenyyden alkuaikoina tärkeä ”tukikohta” Helsingin kaupungin virkamiehille. Nykyään virkamiehet ovat jo hyvin verkostoituneita, mutta toimisto ei suinkaan ole menettänyt merkitys-tään, uusia haasteita ja tehtäviä tulee jatkuvasti. Eurooppalaista pääkaupunkia on Linkolan mukaan lähes mahdotonta kuvitella ilman omaa toimistoa Brysselissä.

Tulevaisuus EU:ssa näyttää Linkolan ja Eklundin mukaan varsin kohtuulliselta ja se avaa Helsingin kannalta uusia mahdollisuuksia. ”Itämeren alueen yhteistyö jatkuu vahvana ja esimerkiksi Viron EU-jäsenyys on tuonut mukanaan lisää yhteistyömahdollisuuksia”, Eklund kertoo. Entä mitä hyötynäkökohtia seuraavat kymmenen vuotta tuovat tavallisten kaupunkilaisten näkövinkkelistä? ”Toivottavasti voidaan tehdä projekteja, jotka ovat suoraan yhteydessä kansalaisiin ja jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kuntalaisten kanssa, mutta täytyy muistaa, että hyötyä saadaan usein myös välillisesti”, Eklund korostaa.

Sammatin kunta osana Euroopan unionia

Kunnanjohtaja Hanna-Maria Grandellin mukaan EU:n yhteinen talouspolitiikka, yhteiset markkinat ja pyrkimys vakauteen sekä yritystoiminnan mahdollisuudet ovat yleisellä tasolla erityisen hyviä asioita, kun ajatellaan Suomen kymmentä EU-jäsenyysvuotta.

”Konkreettisella tasolla pieni kunta saa hyötyjä erinäisistä projekteista, joita ei olisi mahdollista toteuttaa ilman ulkopuolista rahoitusta”, Grandell toteaa. Tästä hän mainitsee esimerkkinä Elias Lönnrotin juhlavuoden 2002, jolloin Lönnrotin syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. ”Juhlavuosi oli merkittävä hanke niin kunnan kuin kuntalaisenkin näkökulmasta”, Grandell sanoo.

Lönnrotin elämän ja elämäntyön pohjalta on syntynyt näytelmäkäsikirjoituksia sekä teatteriproduktioita, Lönnrotin virsien varaan on rakennettu kokoontumisia evankelis-luterilaisessa kirkossa sekä saatu aikaan lasten ja nuorten kulttuuri- ja ympäristökeskus. ”Lönnrotin elämäntyön vähemmän tunnetut alueet tulivat monin tavoin valotetuksi”, Grandell kertoo. ”Juhlavuosi poiki myös matkailun saralle Lönnrot-kierroksen, joka käsitti Lönnrotin elämään liittyvät rakennukset ja paikat. Kierrok-sesta on tullut hyvää palautetta”, Grandell toteaa.

Aivan kuten Helsingin kaupungin kohdalla, ei EU-projekti- ja rahoitustoiminta ole Sammatissakaan ollut mutkatonta. Grandellin mukaan erilaiset koordinaatio- ja suunnittelutehtävät ovat olleet melko aikaa vieviä ja organisaatio on toisinaan koettu raskaaksi.

Entä miltä Sammatin kunnan tulevaisuus näyttää seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolla? ”Sammatin kunta tähtää strategiassaan vuoteen 2010 – itsenäinen Helmi Lohjan seutukunnassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä mahdollisesti tulevat muutokset kuntarajoissa otamme rakentavassa hengessä vastaan”, Hanna-Maria Grandell vastaa.

Teksti: EU-neuvoja Kalle Niemimaa ja aluetiedottaja Heidi Olkkonen, Uudenmaan Eurooppa-tiedotus

Ensi viikolla sarjassa ajatuksia Kymenlaaksosta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa