Maakunnat kymmenen vuotta EU:ssa: Pirkanmaa

Pirkanmaan kehitys on ollut vankkaa etenemistä. Etenkin innovatiivinen tutkimuksen ja kehityksen yhteistyö maakunnassa on ollut tehokasta, sanoo Pirkkalan kunnanjohtaja Risto Koivisto.

Koiviston mukaan myös EU:n tavoiteohjelmat ovat onnistuneet Pirkanmaalla melko hyvin. Joissakin ohjelmissa on menestytty paremmin, joissakin huonommin, mutta kokonaisuuteen voi olla tyytyväinen. Tosin maataloudessa on jouduttu tekemään vaikeita ratkaisuja myös Pirkanmaalla, mutta Koiviston mukaan ne olisivat olleet edessä ilman unionin jäsenyyttäkin. Työllisyyskehityksen Koivisto arvio paremmaksi kuin mitä tilanne olisi ollut EU:n ulkopuolella.

Pirkanmaa panostaa teknologiaan

Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu maakuntasuunnitelmaan, jollainen tehdään kaikissa maakunnissa. Siitä käyvät ilmi maakunnan yleiset tulevaisuuden tavoitteet ja se toimii perustana maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laatimisille. Pirkanmaalla suunnitelma 2005+ on nyt edennyt luonnosvaiheeseen ja valmiina sen pitäisi olla tämän vuoden loppuun mennessä.

Maakuntasuunnitelman mukaan kansainvälisten vertailujen perusteella Pirkanmaan keskeiseksi vahvuudeksi on nostettu erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen alueet. Näitä olisi maakunnassa edelleen kehitettävä. Risto Koiviston mielestä Pirkanmaan tulisi nopeasti kiihdyttää tietoyhteiskuntakehitystään, sillä muuten se saattaa menettää kohtuullisen hyvät mahdollisuutensa hyötyä teknisestä osaamisestaan.

Haasteelliseksi asiaksi tässä asiassa nousee tehokkaan ja toimivan yhteyden löytyminen yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välille. Kansainvälinen taso edellyttää huippuosaamista, tällöin korostuvat monitieteellisyys ja tieteidenvälisyys. Tällaiset veturialueet houkuttelevat myös laajoilla markkinoilla toimivia yrityksiä.

Alueiden Eurooppa

Risto Koivisto toimii kunnanjohtajan ja maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävien lisäksi myös EU:n alueiden komiteassa. Koiviston mukaan Suomen maakuntahallintojärjestelmä on niin uusi, että koko EU-jäsenyyden ajan ovat Suomen alueet toivoneet jäsenyyden vakiinnuttavan järjestelmää eurooppalaisen itsehallinnon suuntaan. Päinvastaista kehitystä on pelätty. Aluepolitiikan toteuttamisvastuu on kiistatta kehittänyt maakuntaliittojen toimintaa huomattavasti.

Myös tohtori Ilari Karppi Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselta on seurannut Euroopan yhdentymisen vaikutuksia alueellisesti jo maakunnan valmistautuessa jäsenyyteen: ”EU-jäsenyys näkyy alueellisten rakenteiden muutoksissa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa maakunnallisten liittojen ja maakuntarajoja mukailevien TE-keskusten luominen”, Karppi sanoo. Alueellisessa kehittämisessä on siirrytty ohjelmallisen aluepolitiikan aikaan ja maakunnan liitot ovat ottaneet lääninhallitusten roolin aluekehitysviranomaisina. Tämä on merkinnyt haastavaa oppimisen ajanjaksoa aluekehityksen parissa työskenteleville.

Suomi on aluekehityksenkin mielessä osana laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. Esimerkiksi kestävän kehityksen vaatimus suunnittelussa ja kehittämisessä ei ole enää vain hyvää tarkoittavien julistusten tasolla, vaan yhä enemmän jo käytäntöä. Myös työttömyyden ja muiden rakenteellisten ongelmien hoitamisessa olemme nyt osa järjestelmää, jonka perusta luotiin toisen maailmansodan jälkeen Keski-Euroopan raskaan teollisuuden elvyttämiseksi.

”Toiminnan sisäisiä muutoksia onkin sitten jo paljon vaikeampi arvioida” Karppi pohdiskelee. ”Mutta kyllä EU on kiistatta vaikuttanut alueellisuuden korostamiseen”. Unioni korostaa alueiden yhteistyön merkitystä, myös yli rajojen. Alueen kehittäminen on eri toimijoiden vuorovaikutusta. Sitten maakunnan ensimmäisten jäsenyyttä valmistelevien strategioiden on myös tietty EU-puhetapa otettu sujuvasti käyttöön. Puhutaan innovatiivisuudesta, parhaista käytännöistä jne.

Risto Koivisto on samaa mieltä alueellisen vuorovaikutuksen lisääntymisestä. Esimerkiksi Pirkanmaa on jäsenyysvuosien aikana jatkuvasti lisännyt verkostoitumista sekä EU:n maakuntien että myös EU:n ulkopuolisten alueiden kanssa. Pirkanmaa haluaa kuitenkin rakentaa yhteistyösuhteita muiden alueiden kanssa eri asioiden pohjalta, eikä niinkään rakentaa ns. ystävyysmaakuntasuhteita. Pirkanmaa on mukana viiden maakunnan yhteistyöelimessä Länsi-Suomen Allianssissa eli WFA:ssa. EU-edunvalvontaa ja edustautumista harjoitetaan yhteistyössä ja tästä on osoituksena mm. yhteinen toimisto Brysselissä.

Alueellisessa kansainvälistymisessä ja vetovoimaisuuden lisäämisessä myös suvaitsevaisuudella ja monikulttuurisuudella on tärkeä sijansa. Konkreettisena esimerkkinä tästä voidaan pitää esim. yliopistojen opiskelijavaihto-ohjelmia, joiden rakentumista maakunnan liitto pyrkii omalta osaltaan tukemaan. Yliopistojen näistä ohjelmista saama hyöty koituu koko maakunnan eduksi.

EU-hankkeet myös tiedonvälittäjiä

Ilari Karpin mielestä EU-hankkeiden tuloksia mitatessa olisi hyvä ottaa huomion myös niiden tuoma uudenlainen ajattelu ja tieto. Eurooppalainen rahoituskehys tulisi nähdä yhä enemmän keinona tehdä asioita eri tavoin kuin vain hallinnoida erilailla. Tiedon lisääntyminen erilaisista käytännöistä ja kulttuureista on vaikeasti mitattava, mutta arvokas ja projektin päättymisen jälkeenkin pysyvä asia, vaikka valitettavan usein tavoiteohjelmien työllistävä vaikutus onkin loppunut hankkeiden päättymiseen.

EU-projektien toisena hyvänä puolena Karppi pitää myös eri organisaatioiden välisten rajojen madaltumista. Alueellisuuden näkökulmasta EU-hankkeiden verkostoitumisessa, raportoinnissa ja tietojenvaihdossa voisi jopa nähdä mahdollisuuden rakentaa uudenlaista, eurooppalaista ruohonjuuritason keskustelufoorumia. Tämän parempi toteutuminen edellyttäisi Karpin mukaan unionilta enemmän välittäjän kuin puheenjohtajan roolia. ”EU:lla on mahdoton tehtävä, kun se yrittää samaan aikaan ratkaista unionin kohtaloa maailmassa ja kontrolloida vaikkapa pirkanmaalaisen EU- tutkimusprojektin työntekijän matkalaskuja”, Karppi puuskahtaa. Paljon puhuttu EU:n byrokratia näkyy hankkeiden toteuttamisessa, vaikka toki kyse on myös yhteisten varojen valvonnasta. Raskas valvonta kuitenkin korostuu valitettavan usein hyvien toimintamallien levittämisen sijaan.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat Karpin mukaan olleet välillä hullunkin optimisteja luottaessaan menestymiseensä EU-aikana. Myös Pirkanmaalla tämä optimismi näkyy. Varmasti osittain sen ansiosta maakunta kuuluukin globalisaatiokehityksessä menestyjiin. Mahdollisia heikkouksia ei olla haluttu tuoda esiin, vaan vahvuuksia on korostettu. Vertailukohtana Karppi muistelee taannoista hollantilaisen tutkijaryhmän tekemää huolestunutta selvitystä siitä, syrjäytyykö Hollanti Euroopan reunalle. ”Tällaistahan ei olla koskaan Tampereella tai Pirkanmaalla pohdittu. On pidetty itsestäänselvänä, että kaikkihan meistä ovat kiinnostuneita. Ja aika usein on onneksi oltukin”, Karppi naurahtaa.

Tulevaisuus vielä auki

Tampere ja sen ympäristökunnat ovat jo olleet ns. valkoista aluetta EU-aluekehitysrahojen suhteen. Tavoite 2-alueita Pirkanmaalla ovat Ylä- ja Etelä-Pirkanmaan seutukunta sekä Hervannan kaupunginosa Tampereella. Uuden rahoituskehyksen tuomaa mahdollista muutosta on vielä vaikea ennustaa. Esimerkiksi Hervannan EU-projektissa ollaan kuitenkin tulevaisuuden suhteen toiveikkaita. Myönteisen kehityksen ei uskota pysähtyvän hankkeiden päättymiseen.

Hyvinvointia Hervantaan

Hervantaa voi hyvällä syyllä pitää kaupunkina kaupungin sisällä. Tämä Tampereen eteläinen kaupunginosa on asukasluvultaan keskikokoisen suomalaiskaupungin luokkaa ja eroaa muusta Tampereesta erityisesti huomattavan kaksijakoisuutensa vuoksi. Yhtäällä Hervannasta löytyy kansainvälisesti huippuluokkaista tietoyhteiskuntaosaamista. Kuitenkin toisaalta esimerkiksi Hervannan työttömyysaste ja maahanmuuttajien osuus väestöstä on muuta Tamperetta korkeampi, ja tästä johtuen hervantalaisten tulotaso on osittain huomattavasti muita tamperelaisia alhaisempi.

Näistä syistä Hervanta onkin otettu vuoteen 2006 saakka Euroopan unionin tavoite 2-ohjelmaan, jonka puitteissa Hervannan EU-ohjelma toimii. Projektin tavoitteena on työllisyyden parantaminen sekä Hervannan kaksijakoisuuden häivyttäminen pyrkimällä lähentämään mm. pitkäaikaistyöttömiä ja syrjiintyneitä korkeaan teknologiaan. Lisäksi projekti pyrkii vahvistamaan Hervannan vetovoimatekijöitä, fyysistä ympäristöä sekä sosiaalisia verkostoja.

Ohjelmakauden alkuvuosia arvioineessa väliraportista käy ilmi, että EU-rahoituksen merkitys hankkeille on ollut huomattava; ilman tavoite 2-ohjelmaa kuusi kymmenestä hankkeesta olisi jäänyt toteutumatta. Hervannan EU-ohjelman johtaja Jukka Järvinen toteaakin, että unionista ja tavoite 2-ohjelmasta on ollut selkeää hyötyä Hervannalle. Hervanta on kehittynyt niin asuin- kuin innovaatioiden kehitysalueena. EU on myös mahdollistanut rahoituksen lisäksi uusien yhteistyökanavien avautumisen.

Järvinen ei halua spekuloida sillä, olisiko Hervanta ratkaisevasti erilainen ilman Suomen EU-jäsenyyttä, mutta toteaa, että monet kehityshankkeet ovat saaneet lisäpotkua unionista. Hankkeiden myötä Hervannassa on kuitenkin ponnistettu piirun verran pidemmälle ja erityinen ilonaihe on se, että hervantalaiset asukkaat on saatu osallistettua kaupunginosan kehittämisessä. Myös väliraportissa kiitellään hankkeiden yritysyhteistyön runsautta, sillä tällä on huomattava merkitys alueen työllisyyden kohentumiselle.

Vuoden 2006 jälkeinen tulevaisuus on vielä avoin, mutta Järvinen uskoo, että entistä ehompi Hervanta porskuttaa eteenpäin. Alueen sosiaalinen ja inhimillinen pääoma on vahvistunut EU-hankkeiden myötä, ja niiden myönteisiä vaikutuksia pyritään synnyttämään ja vahvistamaan myös hankkeiden päättymisen jälkeen.

Teksti: Aluetiedottaja Outi Koskinen ja tiedotusavustaja Raisa Räsänen, Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus

Ensi sarjassa viikolla ajatuksia Pohjanmaalta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa
Kymenlaakso