Saavutettavuustyökalut

Uutinen 23.11.2005

Maakunnat kymmenen vuotta EU:ssa: Pohjanmaa

Vaasanseudulla koettiin enemmän pelkoja kuin suuria odotuksia EU-jäsenyyden suhteen, muistelee professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopiston aluetieteen laitokselta.

Pohjanmaan maakunnan alue jäsenkuntineen.

Maakunnan lähtötilanne ennen jäsenyyttä

Vanhan Vaasan läänin alueelle perustettiin kolme maakuntaa: Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Hämmennys maakunnallisesta identiteetistä pahensi tulevaisuudennäkymiä enemmän kuin varsinainen EU-jäsenyys. Pohjanmaan maakunnan rajat olivat pettymys suomenkielisille.

Myöhemmin perustettu Työvoima- ja elinkeinokeskus ei myötäillyt maakuntarajoja vaan oli yhteinen Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaan maakunta sai kuitenkin oman TE-keskuksensa. Näistä tosiasioista johtuen EU-jäsenyyteen totuttautuminen oli enemmänkin epäröivää kuin miellyttävää. Interreg nähtiin suurena mahdollisuutena, mutta olisiko mahdollinen tax freen loppuminen liian korkea hinta maksettavaksi?

EU:n tuomat hankaluudet ja hyödyt Pohjanmaalle

Tax freen loppuminen koettiin kohtuuttomaksi, etenkin kun Ahvenanmaa sai säilyttää omansa. Vuotuisen matkustajamäärän putoamista miljoonasta noin sataantuhanteen ei kompensoitu alueelle riittävästi. Tämä jäytää edelleenkin maakunnan suhdetta EU:hun ja valtiota kohtaan.

Kansalaisnäkökulmasta laivamatkan poisjääminen ruokineen ja tuliaisineen on yksi näkyvimmistä muutoksista pohjalaisille. Riikinruotsiakaan ei enää kuule puhuttavan Vaasan torilla niin kuin ennen. Vuorovaikutus lahden yli on vähentynyt vaikka meriyhteydet koetaan tärkeäksi elementiksi kummallakin puolella Merenkurkkua. Interreg ei koskaan pystynyt paikkaamaan menetettyä.

Laivaliikennettä Merenkurkussa vuodesta 1947.

Aluekehitysvarojen suhteen maakunta jäi katveeseen.

Aluekehitysohjelmien tarjoamat rajalliset mahdollisuudet verrattuna Pohjois- ja Itä-Suomeen eivät olleet nostattamassa EU-myönteisyyttä alueella. Västerbottenissa tilanne oli myös parempi kuin ”Österbottenin” puolella. Ruotsin puolelle saatiin tavoiteohjelmien kautta enemmän tukea. Tämä on ollut jossain määrin vähentämässä Västerbottenin kiinnostusta yhteistyöhön Merenkurkun alueella.

Maatalouden rajut rakennemuutokset mielletään EU:n syyksi ja EU:n suuret teemat kuten esim. perustuslaillinen sopimus tai laajentuminen eivät kosketa tavallista kansalaista, Katajamäen mukaan. Kuilu EU-eliitin ja kansalaisten välillä on ongelma.

Professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopiston hallintotieteiden tiedekunnan aluetieteen laitokselta pohti EU-jäsenyyden merkitystä Pohjanmaan maakunnalle

Myönteistä kehityksessä on ollut mm paikallisten toimintaryhmien työ, joka on koskettanut laajaa ruohonjuuritasoa maaseudulla. Toiminta on ollut kuntalaisten tiedossa ja lähellä kansalaista. Syntyneet hankkeet ovat edistäneet kansalaistoimintaa ja EU:n maine on parantunut. Yhteinen valuutta on myös monella tavalla ollut menestys.

Aluekehityksen näkökulmasta EU:lla on ollut perin neutraali vaikutus maakuntaan. Eli, samaan tulokseen olisi päästy oltiin EU:ssa tai ei. Alhaiset EU-tuet ovat lisänneet tervettä yhteistoiminnallisuutta alueella ja maakunnallinen identiteetti on tästä johtuen kehittynyt myönteisesti.

Maakunnan tulevaisuus EU:ssa

Aluekehitysnäkökulmasta EU:n vaikutus jatkunee neutraalina seuraavallakin ohjelmakaudella. Olemassa olevia resursseja on pystyttävä hyödyntämään lisäämällä yhteistyötä. Myös yli kielirajojen. Tästä vallitsee yhteisymmärrys maakunnassa.

Maatalouspolitiikan puolella on epävarmuuksia. Maaseudun elinkeinorakenne on haavoittuvaa Pohjanmaalla. Pelkona on, että EU ei pysty tunnistamaan maakunnan erityisoloja ja että maatalous viedään sinne missä se on tehokkainta. Uusia ehtoja voidaan soveltaa ymmärtämättä nyansseja ja elinkeinoja katoaisi. Kuinka käy lasinalaisviljelyn? Mitä ehtoja tulee eläinten pitoon ja turkistarhaukseen? Pysähtyvätkö kaavat liito-oravien vuoksi? EU:lta puuttuu toistaiseksi vaadittava sovittelumekanismi, toteaa Katajamäki.

EU:n doktriineihin kuuluu taata perinteiset maatalousalueet. Sokerijuurikkaasta voi tulla ennakkotapaus, kun poliittisella päätöksellä uhataan laskea tuottajahintoja ilman riittävää kompensaatiota. Kolaus EU:n legitimiteetille olisi suuri. Mitä on odotettavissa seuraavaksi? Onko Ranska saamassa kaiken?

Nähtäväksi jää paljonko resursseja Merenkurkun Interreg tulee saamaan. EU:sta ei perinteisesti tiedä etukäteen kuinka tulee käymään. Yhteistoiminnan verkostot on venytettävä äärimmilleen tulevaisuudessa. Pohjalaisen tulevaisuus on entistäkin selvemmin riippuvainen hänestä itsestään eikä EU:sta, painottaa Katajamäki haastattelun päätteeksi.

Teksti ja kuvat: aluetiedottaja Harri Varhama, Pohjanmaan Eurooppa-tiedotus

Ensi viikolla ajatuksia Etelä-Pohjanmaalta EU-jäsenyyden merkityksestä.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa

Seuraa meitä