Saavutettavuustyökalut

Uutinen 4.1.2006

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Kainuu

Kainuussa eletään tällä hetkellä Suomessa täysin uuden hallintokokeilun aikaa. Hallintokokeilun yksi tavoite on hakea kokemusta ”keski-eurooppalaisesta” vahvasta alueiden itsehallinnosta. Kainuun hallintomallissa valtaa on siirretty valtion keskus- ja aluehallinnolta eurooppalaiseen tapaan enemmän alueelle itselleen.

Huurteiset Kajaanin linnan rauniot.
Kuva: Kajaanin kaupunki.

Vaikea lähtöasetelma

Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja MTK-Kainuun toiminnanjohtaja Timo Korhonen muistelee kymmenen vuoden takaista aikaa ennen Suomen EU-jäsenyyttä hyvin vaikeana. – Jäsenyteen liityttiin taloudellisen laman aikoina. Syvä taloudellinen lama oli vienyt ja vei myös Kainuusta useita tuhansia työpaikkoja. EU-jäsenyyttä leimasi epävarmuus tulevasta.

– Kainuu olikin Suomen yksi vahvimmin Euroopan unionin jäsenyyttä vastaan olleista maakunnista. Tämä näkyi myös jäsenyydestä käydyssä kansanäänestyksessä, Korhonen toteaa.

– Etenkin maatalous pelkäsi jäsenyyden mukanaan tuomia vaikeuksia. Osin nämä pelot ovatkin toteutuneet. Maatilojen määrä on vähentynyt jäsenyyden aikana lähes kolmannekseen. Toisaalta näin varmasti olisi käynyt ilman EU-jäsenyyttäkin, mutta ei ehkä ihan näin voimakkaasti, Korhonen pohtii. – Tuotannon kokonaisvolyymi on säilynyt lähes ennallaan, mutta kyllä kulunut kymmenen vuotta on ollut maatalouden alalla raskasta aikaa.

– EU:n tulisi jatkossa muistaa nykyistä paremmin päätöksensä maataloustuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta joka puolella Eurooppaa. Valitettavasti vastikään esillä ollut EU:n sokeriuudistuksen käsittely on monille ollut isku vasten kasvoja.

Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja MTK-Kainuun toiminnanjohtaja Timo Korhonen.
Kuva: Sotkamo-lehti.

EU-jäsenyys avartanut myös kainuulaisten maailmaa

Korhonen näkee kuitenkin myös Euroopan unionin jäsenyyden mukanaan tuomat hyödyt.

– Onhan jäsenyys omalta keskeiseltä osaltaan tuonut Suomeen taloudellista vakautta, joka näkyy korkotasoissa, investoinneissa ja työllisyydessä. Rakennerahastot kansallisine vastinrahoineen ovat tuoneet maakuntaamme merkittävää kehittämisrahoitusta, joka näkyy mm. koulutuksen ja tutkimuksen alueille. Kainuuseen on näin synnytetty mm. osaamiskeskuksia, ns. poliksia, Korhonen sanoo. Tavoite 6 – ja tavoite 1 –ohjelmien kautta vv. 2000-2005 Kainuuseen on saatu EU:sta 128 miljoonaa euroa ja kansallista rahoitusta 110 miljoonaa euroa.

-Toki konkreettiseksi hyödyksi on laskettava myös Kainuuseen eri kehittämishankkeisiin saatu EU-raha ja esimerkkinä vaikkapa Leader-ohjelmien kautta aikaansaadut tulokset. Ne ovat erittäin positiivisia asioita. Kyllä kainuulainen matkailu myös hyötyy jäsenyydestä. Ihmisten liikkuminen on vapaampaa ja tietysti yhteinen valuutta helpottaa toimintaa monin tavoin, toteaa Korhonen

-EU-jäsenyys on myös vaatinut eri alueita ja yhteisöjä aktivoitumaan toimintansa kehittämisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa. Se on varmasti ollut maakunnan tulevaisuutta ajatellen hyvä asia, Korhonen sanoo.

– Jäsenyyden osalta nuorten asema on aina syytä huomata. Yhdentynyt Eurooppa on tarjonnut myös kainuulaisille nuorille avaramman maailman ja tuonut hienoja mahdollisuuksia mukanaan. Nuoret pitäisi saada vain entistä vahvemmin tutustumaan muihin EU-maihin mm. erilaisten vaihto-ohjelmien kautta.

– Yksi ongelma on tällä hetkellä se, että EU on yhä monille kansalaisille aika vieras ja etäinen asia, josta ei kuvainnollisesti saa otetta. Tässä niin Eurooppa -tiedotuksella kuin esim. meidän mepeillämme on tehtäväsarkaa, Korhonen sanoo. -Valitettavasti myös kotimaisessa eri tasojen päätöksenteossa kovin usein vetäydytään ikäänkuin EU-direktiiviviidakon taakse.

Näkymä Kajaanin kaupunkiin.
Kuva: Kajaanin kaupunki.

Kainuussa hallitaan eurooppalaisittain

Kainuussa eletään tällä hetkellä Suomessa täysin uuden hallintokokeilun aikaa.

– Hallintokokeilun yksi tavoite on hakea kokemusta ”keski-eurooppalaisesta” vahvasta alueiden itsehallinnosta. Kainuun hallintomallissa valtaa on siirretty valtion keskus- ja aluehallinnolta eurooppalaiseen tapaan enemmän alueelle itselleen, Korhonen kertoo.

-Tosin maakuntakokeilussa vielä suurempi päätösvallan muutos on tapahtunut kunnilta maakunnalle. Kuntien toiminnoista 60 % on siirretty Kainuun maakunnan päätösvaltaan. Tulevan kunta- ja aluerakenneuudistuksen osalta Kainuulla on siis edellytyksiä jakaa kokemuksia ja varmastikin myös hieman näkemyksiä, kansanvaalilla valittua maakuntavaltuustoa johtava Timo Korhonen toteaa.

– Kainuulaisesta näkökulmasta tulevaisuuteen liittyy monia kysymysmerkkejä. Maakunnan kehittämiselle aika oleellinen kysymys on se, millainen tulee olemaan rakennerahastoratkaisu vuodesta 2007 eteenpäin. Kilpailu kaiken kaikkiaan kovenee. Vapaaseen liikkumiseen liittyy omia riskejään. Tulevaisuuteen pitää kuitenkin katsoa myönteisin odotuksin. Erityisesti nuorten mahdollisuuksia hyödyntää EU:n mukanaan tuoma kansainvälisyys tulee edistää.

Teksti: Seija Rossi ja Aki Karjalainen, Kainuun Eurooppa-tiedotus

Sarjamme jää tauolle. Seuraava haastattelu ilmestyy tammikuun puolivälissä.

Aiemmin ilmestyneet haastattelut: />
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo

Seuraa meitä