Saavutettavuustyökalut

Uutinen 28.2.2006

Maakunnat kymmenen vuotta Euroopan unionissa; Keski-Pohjanmaa

Maataloudella on edelleen merkittävä asema Keski-Pohjanmaalla, pohtii Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Altti Seikkula.

Keski-Pohjanmaalla maatalouselinkeino on keskittynyt pääosin lypsykarjatuotantoon ja perunanaviljelyyn.
Kuva: Euroopan komissio.

Erityisesti maaseutualueilla oltiin Suomen EU-jäsenyyden kynnyksellä huolissaan maatalouden radikaalista rakennemuutoksesta ja sitä kautta maakunnan tulevaisuudesta sekä Suomen turvallisuuspolitiikasta.

Suhtautuminen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa vaihteli Keski-Pohjanmaan kuntien välillä, yleisesti ottaen enemmistö alueen väestöstä vastusti kansanäänestyksessä Suomen liittymistä unioniin.

Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Altti Seikkula oli jäsenyysneuvottelujen ja kansanäänestyksen aikaan seuraamassa läheltä Suomen historiallista ratkaisua. Keskipohjalainen Seikkula toimi Suomen silloisen pääministerin, Keski-Pohjanmaalta itsekin kotoisin olevan Esko Ahon, erityisavustajana.

”Myös Keski-Pohjanmaalta otettiin runsaasti yhteyttä pääministeriin jäsenyysneuvotteluiden aikana. Maatalouden ja maataloudesta riippuvaisten elinkeinojen tulevaisuus huoletti radikaalin ja nopean muutoksen takia ihmisiä. Maataloustuotteiden hinnat laskivat yhdessä yössä EU-maiden tasolle. Maakunnassa oli havaittavissa sekä realistisia että epärealistisia toiveita ja pelkoja jäsenyyttä kohtaan.”, kertoo Seikkula.

Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Altti Seikkula toimi jäsenyysneuvottelujen aikaan Suomen silloisen pääministerin erityisavustajana.
Kuva: Eurooppa-tiedotus.

Maatalouden ja maaseudun tulevaisuuden lisäksi turvallisuuspolitiikka, Suomen kuuluminen länteen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja investointitoiminnan turvaaminen vaikuttivat edeltävien vuosien tapahtumien takia ihmisten suhtautumiseen Suomen EU-jäsenyyteen Keski-Pohjanmaallakin.

Perusteltu valinta kuulua Pohjois-Suomen alueeseen

Maantieteellisen sijaintinsa takia Keski-Pohjanmaan maakunta kuuluu EU-rahoituksen suhteen seuraavalla ohjelmakaudella Pohjois-Suomen suuralueeseen. Nykyisellä ohjelmakaudella Kokkolan seutukunta on kuulunut Länsi-Suomen tavoite 2 – ja Kaustisen seutukunta Pohjois-Suomen tavoite 1-alueeseen. Maakunnassa on voitu hyödyntää kuluvalla rahoituskaudella lähes kaikkia EU:n tarjoamia alueellisia ohjelmia. Pääasiallisena rahoituskanavina ovat olleet tavoiteohjelmat sekä ALMA- ja Interreg- ohjelmat. Myös monia erillisohjelmia (muun muassa innovatiiviset toimet, Life, Artikla 6, Kulttuuri 2000) on toteutettu Keski-Pohjanmaalla. ”Keski-Pohjanmaan kuulumisesta kokonaisuudessaan Pohjois-Suomen tukialueeseen käytiin aikanaan melkoinen keskustelu, mutta valinta tehtiin tietoisesti. Nyt valinta näyttäisi olevan perusteltu.”, toteaa Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Altti Seikkula tyytyväisenä.

Keski-Pohjanmaan liitto aloitti virallisesti toimintansa uutena kuntayhtymänä vuoden 1994 alussa. Uuden aluekehityslain myötä maakuntien liitoista tuli aluekehitysviranomaisia lääninhallituksien sijaan. Nykyään Keski-Pohjanmaan liittoon kuuluu 16 jäsenkuntaa, joista neljä on ns. osajäsentä.

Seutukuntajaossa Keski-Pohjanmaa ei lähtenyt Suomen EU-jäsenyyden alussa mukaan tarjottuun maaseudun 5B- ohjelmaan, vaan kuului 1- ja 6-ohjelman piiriin. Ohjelmiin mukaan pääsy oli tärkeä tavoite.

Keski-Pohjanmaan liittoon kuuluu 16 jäsenkuntaa.
Kuva: Keski-Pohjanmaan liitto.

”Ensimmäinen ohjelmakausi oli mm. uusien ohjelmien ja LFA-luonnonhaittakorvaustuen laskentavirheen takia työläs, mutta pikkuhiljaa opittiin. Aluksi ei täysin osattu hyödyntää kaikkia EU-rahoituksen tuomia mahdollisuuksia, mutta vähitellen kokemuksen karttuessa rahoitusresrssia on osattu paremmin hyödyntää”, myöntää Seikkula.

Nykyään Keski-Pohjanmaa lienee Suomen kärkimaakuntia EU-ohjelmien toteuttamisen suhteen. Kiitos tästä kuuluu yhteistyökykyisten alueviranomaisten lisäksi myös innolla mukana olleille ja yritteliäille Keski-Pohjanmaan kunnille.

Koko maakunta on hyötynyt EU-rahoitteisista projekteista

Keski-Pohjanmaan maatalous on koko maan mittakaavassa selvinnyt EU:n mukanaan tuomasta maatalouden rakennemuutoksesta suhteellisen hyvin. Tämä johtuu Seikkulan mukaan siitä, että Keski-Pohjanmaalla maatalouselinkeino on keskittynyt pääosin lypsykarjatuotantoon ja perunanviljelyyn, joita muutokset eivät ole koskettaneet yhtä paljon kuin muita maatalouden aloja. Toinen syy on kehittämismäärärahojen ohjaaminen maaseutustrategian kautta sekä maatalouteen että maaseudun kehittämiseen.

Keski-Pohjanmaa on saanut EU-rahoitukselta paljon. Maakunnassa on ollut runsaasti EU-rahoitteisia hankkeita kuluvalla rahoituskaudella, aina bioenergia- ja pellettihankkeista kansainvälisiin opiskelijavaihtohankkeisiin.

”Bioenergia on kemianteollisuuden kanssa yksi tärkeistä painopisteistä Keski-Pohjanmaalla tulevaisuudessa. Puhumattakaan Kokkolan korkeakoulu kampuksesta, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteisestä tavoitteesta. Osaamiseen ja koulutukseen panostamalla voinemme paremmin hyödyntää myös TEKES-rahoitusta. Kykymme käyttää sitä on ollut valitettavan heikko”, luettelee maakuntajohtaja Seikkula.

Keski-Pohjanmaan maakunnan tulevaisuus näyttää Agenda 2007:n puitteissa valoisalta. Mikäli hyvin menee, uudelle ohjelmakaudelle 2007-2013 Keski-Pohjanmaa voisi laskennallisesti saada rakennerahastoista noin 25% nykyistä enemmän.

”Jatkossa panostamme entistä enemmän koko maakunnan alueelle tapahtuvaan kasvuun. Haluamme että maakuntakeskuksen ohella maakunta kokonaisuudessaan pärjää. Kunnat ovat aktiivisia ja kiinnostuneita saamaan yrityksiä alueelleen. Turkistalouden kehittäminen, uudet energiamuodot ja kaivoshankkeiden liikkeelle saaminen ovat tärkeitä tavoitteita.”

Teksti: ma.aluetiedottaja Anna Tuomi, Keski-Pohjanmaan Eurooppa-tiedotus.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Kainuu

Seuraa meitä