Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Ahvenanmaa
Ahvenanmaakin voi vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon. Tämä tapahtuu muun muassa Alueiden komiteassa pohtii Ahvenanmaan maakuntahallituksen EU-asioiden ministeri Britt Lundberg.
vuosisatojen aikana nähnyt sekä Ruotsin, Tanskan, Venäjän, Suomen,
Ahvenanmaan sekä nyt myös EU:n lipput Ahvenanmaan saarivaltakunnassa.
Kuva: Eurooppa-tiedotus.
Kun Suomi ja Ahvenanmaa äänestivät vuonna 1994 Euroopan unionin jäsenyydestä oli Ahvenanmaa erikoisasemassa Suomen muihin maakuntin nähden. Itsehallintoalueena Ahvenanmaa sai valita ottaako se osaa integraatioprosessiin, jonka päämääränä oli EU-jäsenyys yhdessä Suomen kanssa. Aiemmin Tanskan itsehallintoalueet Grönlanti ja Färsaaret olivat jättäytyneet Euroopan unionin ulkopuolelle, toisin kuin Tanska.
16. lokakuuta 1994 järjestettiin kansanäänestys Suomen ja Ahvenanmaan liittymisestä Euroopan unioniin yhtenä alueena. Koko maassa 57 % äänesti jäsenyyden puolesta. Jopa Ahvenanmaalla kyllä-puoli sai enemmistön äänistä, vaikkakin vain 51,9 %. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että Ahvenanmaasta olisi automaattisesti tullut Euroopani unonin jäsen yhdessä Suomen kanssa. Ahvenanmaalla järjestettiin 20. lokakuuta 1994 vielä toiset EU-vaalit. Tässä vaalissa selvä enemmistö, 73,6 % äänesti Ahvenanmaan EU-jäsenyyden puolesta.
Vaikka Ahvenanmaalta edelleen puuttuu oma EU-parlamentaarikko voi se silti osallistua EU-päätöksentekoon. Ahvenanmaalla on paikka EU:n alueiden komiteassa sekä erityisneuvonantaja Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä. Erityisasiantuntijan tehtävänä on välittää tietoa Ahvenanmaalle ja maakuntahallitukselle EU:n instituutioiden työstä sekä toisin päin.
Ahvenanmaa on nyt ollut Euroopan unionin jäsen yli 10 vuotta. Mitä nämä vuodet ovat Ahvenanmaalle merkinneet, maakuntahallituksen EU-asioiden ministeri Britt Lundberg?
Ahvenanmaan kymmenen EU-jäsenyysvuotta ovat tuoneet mukanaan sekä positiivisia että vähemmän positiivisia asioita.
EMU-yhteistyö ja yhteinen valuutta ovat mahdollistaneet vakaat ja alhaiset korot. Opiskelijavaihto, tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen sekä yhteiset työmarkkinat ovat lisänneet liikkuvuutta.
Koska yhä enemmän päätöksiä tehdään EU:n tasolla, on Ahvenanmaa tullut enemmän riippuvaiseksi yhteistyöstä Helsingin kanssa. Tämä ”itsehallintovuoto” yhdessä EU-tason ohjeistuksen kanssa on johtanut turhautumiseen monien ahvenanmaalaisten keskuudessa. Tuntuu olevan vaikeaa saada jopa pienimuotoiset ahvenanmaalaiset ratkaisut sopimaan EU:n suuriin ratkaisuihin.
Ahvenanamaalla on paikka EU:n alueiden komiteassa. Kuinka näette että Ahvenenmaa on tullut esiin ja on pystynyt antamaan panoksensa tässä komiteassa?
Vaikka alueiden komitea ajatellaan vain neuvoa-antavaksi elimeksi, täyttää komitea tehtävänsä kontaktien luomisen näyttämönä. Tällä tavoin se ei korvaa paikka Euroopan parlamentissa, mikä olisi kompensaatio toimivallansiirrolle Ahvenmaan maakunnalta EU:n instituutioille.
Alueiden komiteassa on osoittautunut mahdolliseksi saada läpi useita muutosehdotuksia komitean työssä. Tämä osoittaa, että on mahdollista vaikuttaa.
Kuva: UM.
Millaisena näette Ahvenanmaan olojen ja roolin Euroopan unionissa 10 vuoden kuluttua, siis vuonna 2016?
Kymmenessä vuodessa toivon, että EU saa aikaiseksi enemmän puitelakeja nykyisten yksityiskohtaisten säännösten sijaan. Se tulisi ihan toisella tavalla mahdollistamaan moninaisuuden, joka meillä onneksi EU:ssa on. Edelleen toivon, että Ahvenanmaa tuolloin on edustettuna Euroopan parlamentissa ja että saamme ratkaisun puheoikeuteen liittyen. Nämä toimenpiteet näen välttämättöminä, jotta ahvenanmaalaiset voisivat pitää itsemäärämisoikeutensa Euroopan unionissa.
Teksti ja kuva: aluetiedottaja Kari Ruokola, Ahvenanmaan Eurooppa-tiedotus
Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Kainuu
Keski-Pohjanmaa
