Saavutettavuustyökalut

Uutinen 8.5.2006

Suomi valmistautuu ottamaan vetovastuun EU:ssa

Suomen 1.7.2006 alkava EU-puheenjohtajakausi lähestyy. EU-edustustomme Brysselissä tulee olemaan keskeisessä roolissa puheenjohtajakauden hoidossa. Suurlähettiläs Eikka Kosonen kirjasi mietteitään puheenjohtajakauden alla.

EU-puheenjohtajuus on vaativa haaste, sen onnistunut läpivieminen edellyttää kaikkien mukanaolevien panosta niin kotimaassa kuin Brysselissä toteaa Eikka Kosonen.
Kuva: Eurooppa-tiedotus.

Suomen toisen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelut aloitettiin jo useampi vuosi sitten. Niin käytännön kuin asiavalmistelujen osalta tahti on tiivistynyt mitä lähemmäs puheenjohtajuus on tullut. Aikaisempien kokemusten perusteella kiireisin aika on puoli vuotta ennen H-hetken alkua.

Suomen EU-edustustolla on keskeinen rooli puheenjohtajuuden hoidossa, koska puheenjohtajuus keskittyy suurelta osin Brysseliin. Täällä kokoontuvat EU:n päätöksentekoa valmistelevat noin 200 eri työryhmää ja komiteaa. Täällä kokoontuvat myös ministeritason neuvostot eri kokoonpanoissaan. EU-edustuston virkamiehistä suuri osa toimii puheenjohtajakaudellamme eri työryhmien ja komiteoiden puheenjohtajina. He myös valmistelevat kokousten asialistat ja asiakirjat yhdessä neuvoston sihteeristön ja komission kanssa. Instituutioiden, puheenjohtajamaan ja muiden jäsenmaiden välinen yhteydenpito Brysselissä on myös käsinkosketeltavan tiivistä.

EU-edustustossa on edustettuna koko Suomen valtionhallinto, mikä tekee siitä poikkeuksellisen muihin Suomen edustustoihin nähden. Normaalioloissa työntekijämäärä on kaikkineen noin 100 henkeä, mutta puheenjohtajuuden myötä henkilöstöä on lisätty merkittävästi – puheenjohtajakaudella edustuston vahvuus on noin 160 henkeä. Henkilömäärän kasvaessa toimitiloja on myös jouduttu lisäämään ja tällä hetkellä edustusto toimii kolmessa, toisistaan lähietäisyydellä sijaitsevassa rakennuksessa.

Useilla on vielä muistissa vuoden 1999 ensimmäinen puheenjohtajuutemme, jota edelleenkin pidetään yhtenä parhaiten hoidetuista puheenjohtajuuksista. Menneeseen ei voi kuitenkaan tuudittautua – uusi kausi tuo aina mukanaan uudet vaatimukset. Globalisaatio haasteineen ja mahdollisuuksineen on tullut myös unionin agendalle. Euroopan unionin laajentuminen kymmenellä jäsenellä on tuonut isoja muutoksia koko EU:n toimintaympäristöön ja työskentelytapoihin. Kompromissien saavuttaminen 25 maan unionissa on aiempaa työläämpää ja edellyttää entistä aktiivisempaa verkottumista ja etukäteisvaikuttamista. Asioiden kirjo on perustamissopimuksiin tehtyjen muutosten myötä myös kasvanut. Oikeus- ja sisäasiat ovat tästä selkeä esimerkki, samoin ulkosuhteet. Viime aikoina energia-asiat ovat myös nousseet voimakkaasti esille. Puheenjohtajalla onkin keskeinen ja entistä vaativampi tehtävä pyrkiä saamaan eri mielipiteet yhteen.

Suomen EU-puheenjohtajakausi on 1.7.-31.12.2006. Seuraavan kerran Suomi astuu EU:n ohjaimiin vuonna 2020.
Kuva: Euroopan komissio.

Puheenjohtajakauden asioista iso osa periytyy edellisiltä puheenjohtajamailta. Perittyjen asioiden kunniakkaan hoitamisen lisäksi tavoitteenamme on antaa kaudellemme myös tiettyjä erityispainotuksia. Yksi haasteistamme on unionin kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen. Päämäärä liittyy ns. Lissabonin strategiaan, jonka olennaisia elementtejä ovat mm. EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen ja tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen panostaminen.

Tavoitteenamme on myös parempi lainsäädäntö, mikä palvelisi etenkin tavallista kuluttajaa ja elinkeinoelämää. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää lainsäädännön yksinkertaistamista, turhan karsimista ja vanhentuneen uudistamista tai poistamista. Käytännönläheisenä kansana panostamme tehtyjen päätösten toimeenpanoon.

Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen perustuslaillisen sopimuksen osalta päätettiin kesällä 2005 ns. mietintätauosta, jonka aikana pohditaan sekä sopimuksen että EU:n tulevaisuutta. Keskustelu tulee jatkumaan tiiviinä myös Suomen kaudella. Ulkosuhteiden punaisena lankana tulee olemaan unionin ulkoisen toiminnan kehittäminen ja kansainvälisen roolin vahvistaminen. EU:n on pystyttävä lunastamaan kokoaan vastaava painoarvo kansainvälisessä politiikassa. Laajentuneessa unionissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös sisäiseen turvallisuuteen.

EU-puheenjohtajuus on vaativa haaste ja edellä mainitut muutamat asiakokonaisuudet ovat vain pieni osa edessä olevista kysymyksistä. Puheenjohtajuuden onnistunut läpivieminen edellyttääkin kaikkien mukanaolevien panosta niin kotimaassa kuin Brysselissäkin. Puheenjohtajuutta hoidettaessa ja sitä arvioitaessa on olemassa vain yksi Suomen puheenjohtajuustiimi.

Eikka Kosonen

Suurlähettiläs, pysyvä edustaja, Suomen EU-edustusto, Bryssel

Suomen puheenjohtajakaudella järjestettävät kokoukset

Suomen puheenjohtajakausi; vuoden 2006 asialista ja sektorikohtaiset painopisteet

Itävallan ja Suomen laatima neuvoston toimintaohjelma vuodeksi 2006

Suomen puheenjohtajakausi 2006, valtioneuvoston verkkosivut

Seuraa meitä