Saavutettavuustyökalut

Uutinen 22.6.2006

EU-puheenjohtajakausi ei ole vain huippukokouksia

Myös työryhmien työskentely on suomalaisjohtoista puheenjohtajakaudella.

Brysselissä kokoontuu päivittäin lähes kaksikymmentä eri alan työryhmää valmistelemaan unionin päätöksentekoa.
Kuva: Euroopan unionin neuvosto.

EU-puheenjohtajakauden aikana suurin osa EU-kokouksista on jäsenmaiden virkamiesten kokouksia, joissa valmistellaan tulevaa lainsäädäntöä ministereiden päätettäväksi. Yli 200 jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa työryhmää ja komiteaa valmistelee unionin päätöksentekoa.

Työryhmien työskentelyn johtaminen on suuri haaste Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja se vaatii huolellista valmistautumista. Parhaassa tapauksessa työryhmä pystyy hoitamaan käsitellyt asiat mahdollisimman valmiiksi ennen niiden tuloa ministereiden päätettäviksi.

Neuvoston työryhmissä ovat edustettuina kaikki jäsenvaltiot sekä komissio. Useimmiten edustajat ovat jäsenvaltioiden ministeriöiden tai virastojen virkamiehiä. Puheenjohtajamaan edustaja toimii puheenjohtajana näissä kokouksissa. Varsinaisen kokouksen johtamisen lisäksi puheenjohtajamaan edustajan tehtäviin kuuluu esimerkiksi kokousten valmistelu, eri maiden kantojen yhteensovittelu ja kompromissin haku, jo ennen kokousta. Keskimäärin työryhmät kokoontuvat kolmesta neljään kertaa puheenjohtajakaudella.

Yhteispäätösmenettelyn alaisissa asioissa puheenjohtajamaan edustaja käy komission avustamana neuvotteluja myös Euroopan parlamentin kanssa. Esimerkiksi oikeus- ja sisäasiat ovat osin yhteispäätösmenettelyllä päätettäviä asioita Euroopan unionissa. Tällöin neuvoston lisäksi Euroopan parlamentti osallistuu päätöksentekoon. Oikeus- ja sisäasioista yhteispäätösmenettelyllä ratkaistaan viisumi- ja rajavalvonta-asiat sekä pääosin maahanmuutto- ja turvapaikkakysymykset.

Schengenin kylässä Luxemurgissa vuonna 1985 jäsenmaat allekirjoittivat Schengenin sopimuksen, jolla avattin rajat EU:n sisällä.
Kuva: Luxemburgin puheenjohtajasivusto.

Uudet Schengen-maat asialistalla

Lainsäädäntöneuvos Laura Yli-Vakkuri sisäasiainministeriöstä toimii kahden Schengenin säännöstöön liittyvän työryhmän puheenjohtajana heinäkuusta vuoden loppuun. ”Asialistalla on Suomen puheenjohtajakaudella todella isoja ja haasteellisia kysymyksiä sekä poliittisesti että organisatorisesti. Esimerkkinä voidaan mainita kymmenen uuden EU-maan tavoite liittyä Schengen-alueeseen vuoden 2007 syksyllä tai viimeistään vuonna 2008. Tämä merkitsee sitä, että henkilöiden rajatarkastukset jäsenvaltioiden välisillä rajoilla päättyvät myös uusien jäsenmaiden kohdalla. Schengen-järjestelmä perustuu siihen osallistuvien maiden väliseen luottamukseen, joten tästä syystä muun muassa uusien jäsenvaltioiden rajavalvontajärjestelmät, viisumi- ja poliisiasioiden hoitoon liityvät asiat sekä näihin liittyvien tietosuojajärjestelmien toiminta on tarkastettava”, Yli-Vakkuri sanoo.

Schengen-tarkastuksia tehdään Suomen puheenjohtajakaudella kaikissa kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa. Näihin tarkastuksiin, joiden aikataulusta on sovittu niin sanotussa Haagin ohjelmassa (2004), osallistuvat eri jäsenvaltioiden asiantuntijat. Tarkastuskohteita (maa- ja merirajat, lentokentät, viisumi- ja poliisiasiat sekä tietosuoja) on joka maassa kuusi ja niitä kertyy yhteensä parikymmentä. Tarkastusmatkat kestävät useita päivä, koska saman tarkastusmatkan aikana vieraillaan kahdessa tai kolmessa maassa ja käydään tarkastuskohteet huolella läpi.

Näillä tarkastusmatkoilla suomalainen asiantuntija, esimerkiksi poliisiviranomainen tai rajavartioston edustaja, toimii tarkastusryhmän vetäjänä. Asiantuntijaryhmän tarkastusraportti esitellään työryhmissä, missä asiasta keskustellaan. Puheenjohtajamaana Suomi tekee päätelmät neuvostolle ministerien päätettäväksi. ”Jos vaikkapa huomataan jonkun maan lentokentällä puutteellinen Schengen-terminaali, määrätään neuvoston päätelmissä uusintatarkastus tälle kentälle”, Yli-Vakkuri kertoo.

Työryhmien edustajien matkat ovat lisääntyneet jo nyt ennen puheenjohtajakauden alkua, koska Suomi osallistuu niin sanotun troikan jäsenenä asioiden valmisteluun jo Itävallan puheenjohtajakaudella. Päiväseltään kokouksessa käynti Brysselissä ei puheenjohtajakautena välttämättä enää onnistu kokousten ennakko- ja jälkivalmistelujen vuoksi. Puheenjohtajakauden aikana työryhmien edustajille tulee kokousmatkoja Brysselin lisäksi myös muihin jäsenvaltioihin.

Teksti: Aluetiedottaja Outi Koskinen, Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus

Schengenin säännöstö

Seuraa meitä