Suomi siirtyi EU:n johtoon
Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi alkoi lauantaina 1. heinäkuuta. Unionin vetovastuun siirtymistä Itävallalta Suomelle juhlistettiin Brysselin keskusaukiolla Grand Placella, jossa suomalaisyhtye Apocalyptica esiintyi monituhatpäisen yleisön edessä.
Suomen tavoitteena on tehokkaampi ja avoimempi unioni
Kauden aikana Suomi johtaa puhetta EU:n neuvoston kokouksissa, joista yli 3000 pidetään Brysselissä ja noin 130 Suomessa. Suurimpia kokouksia ovat Lahden epävirallinen päämiestapaaminen 20. lokakuuta, joulukuun Eurooppa-neuvosto Brysselissä sekä Helsingissä syyskuussa pidettävä Aasian ja Euroopan maiden Asem-huippukokous.
Puheenjohtajakaudellaan Suomi aikoo panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan. Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta. Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen, johon sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.
Puheenjohtajakausi keskittyy neljään painopistealueeseen
Suomella on puheenjohtajakaudellaan neljä painopistealuetta: unionin tulevaisuus, kilpailukyky, ulkosuhteet sekä oikeus- ja sisäasiat. Näistä unionin tulevaisuus sisältää sekä perustuslakisopimuksen kohtalon että laajentumisen. Suomi lopettaa perustuslakisopimuksen tuumaustauon ja käynnistää keskustelut sopimuksen tulevaisuudesta jäsenvaltioiden ja toimielinten kanssa. Laajentumisen osalta Suomen tavoitteena on uusi yhteisymmärrys. Yksittäisten maiden osalta keskeisiä asioita ovat Bulgarian ja Romanian liittymisaikataulut, Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvottelut ja Länsi-Balkanin tilanne.
Myös unionin kilpailukyvyn parantaminen on Suomen tehtävälistan kärkiasioita. Tässä painottuvat erityisesti innovaatio- ja energiapolitiikan edistäminen. Ulkosuhdeasioissa Suomen tavoitteena on lujittaa EU:n kansainvälistä roolia ja vahvistaa toiminnan johdonmukaisuutta. Erityistä painoa saavat suhteet Venäjään ja tähän liittyen pohjoinen ulottuvuus. Muita painopisteitä ulkosuhdeasioissa ovat transatlanttiset suhteet sekä Aasia.
Oikeus- ja sisäasioissa Suomi pyrkii selvittämään mahdollisuuksia tehostaa päätöksentekojärjestelmää oikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä. Tällä halutaan vastata kansalaisten odotuksiin unionin toimista kansainvälisen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa.
