Saavutettavuustyökalut

Uutinen 6.10.2006

Suomen EU-puheenjohtajuus näkyy myös YK:ssa

Suomen YK-suurlähettiläs Kirsti Lintonen kertoi ajatuksiaan Suomen toiminnasta EU-puheenjohtajan roolissa Yhdistyneissä kansakunnissa puheenjohtajakauden kynnyksellä.

Suomen YK-suurlähettiläs Kirsti Lintonen. Kuva: UM.

YK-reformin edistäminen puheenjohtajakauden keskeinen tavoite

Suurlähettiläs Kirsti Lintosen mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta tulee työntäyteinen mutta myös valtavan mielenkiintoinen. Puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa YK:n talous- ja sosiaalisektorin kokouksella Genevessä ja loppuu nykyisen pääsihteeri Annanin ja tulevan, todennäköisesti lokakuussa valittavan pääsihteerin vallanvaihtoon joulukuussa.

Suomen pysyvän YK-edustuston puheenjohtajuuskauden haasteet voidaan Lintosen mukaan tiivistää kahteen seikkaan: ensinnäkin puheenjohtajakauden asialistamme on sama kuin Yhdistyneiden kansakuntien agenda. Kyseessä on siis hyvin laaja kokonaisuus. Toiseksi, EU-jäsenvaltiot toteuttavat New Yorkissa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP).

YK-työ tapahtuu pääasiassa eri komiteoissa. Normaalin komiteatyön lisäksi YK-edustustoa on kuluvana talvena työllistänyt ja tulee työllistämään jatkossakin syyskuussa 2005 pidetyn huippukokouksen ja YK:n uudistustyön toimeenpano. Menneen talven ja kevään työstä huolimatta alkaa kuitenkin olla selvää, että huippukokouksessa päätettyjen uudistusten toimeenpano on vielä pahasti kesken eikä niitä ehditä saattamaan loppuun ennen Suomen EU-puheenjohtajuuden alkua. Näin ollen YK-reformin edistäminen tulee olemaan Suomen keskeinen tavoite puheenjohtajakaudella.

Reformien osalta YK-edustustossa seurataan erityisellä mielenkiinnolla uuden ihmisoikeusneuvoston toiminnan alkamista. Neuvoston ensimmäiset vaalit pidettiin toukokuussa, jolloin mm. Suomi valittiin neuvoston jäseneksi. Myös rauhanrakentamiskomission toiminnan pitäisi olla jo käynnissä ennen puheenjohtajuuden alkua. Lintonen uskoo, että Suomi tulee olemaan puheenjohtajuuskaudellaan tekemisissä mm. hallintoreformin, terrorismin vastaisen työn, YK:n ympäristösektorin uudistamisen ja turvallisuusneuvoston laajentamisen kanssa.

Ihmisoikeusneuvoston ensimmäiset vaalit pidettiin toukokuussa 2006. Kuva: YK.

Puheenjohtajuus voi tuoda yllättäviä haasteita

Suomen puheenjohtajakaudelle ajoittuu myös eräitä suuria kokouksia, kuten vähiten kehittyneiden maiden kokous (United Nations Conference on the Least Developed Countries) ja siirtolaisuus- ja kehityskonferenssi (High-level Dialogue on International Migration and Development). Näiden valmistelut olivat jo keväällä täydessä vauhdissa, ja EU:lla on keskeinen rooli molempien kokousten onnistuneessa läpiviennissä. Edellä mainittujen suurten kokousten lisäksi puheenjohtajan vastuulle kuuluu myös uuden yleiskokouksen avaamisen yhteydessä pidettävän niin kutsutun EU-ministeriviikon järjestelyt. Suomi on lisäksi perinteisesti joka syksy järjestänyt seminaarin turvallisuusneuvoston uusille jäsenille turvallisuusneuvoston työskentelytapojen uudistamisesta.

YK-agendan globaalisuus tuo oman haasteensa puheenjohtajana toimimiseen; puheenjohtajamaan on oltava valmis reagoimaan nopeasti yllättäviinkin tilanteisiin. Missä päin maailmaa tahansa tapahtuva luonnonmullistus, terrori-isku tai yllättäen puhjennut konflikti vaatii välitöntä reaktiota myös YK:lta. Koska EU:n näkemyksillä ja toiminnalla on YK.ssa paljon painoarvoa, ei ole yhdentekevää miten EU reagoi. Yllättävän kriisin sattuessa Suomen vastuulla on EU-puheenjohtajana koordinoida EU:n toiminta.

EU:n yhteistä kantaa hiotaan koordinaatiokokouksissa

EU:n jäsenvaltiot hakevat koordinaatiokokouksissa ensin yhtenäisen EU-kannan, minkä jälkeen EU lähtee neuvottelemaan YK:n 166 muun jäsenmaan kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri jäsenmaiden kantojen koordinaatio edeltää kaikkia YK-kokouksia. Jotkut YK-asiat vaativat useamman EU-kokouksen ennenkuin yhtenäinen kanta saadaan muodostettua. Toisaalta kaikkiin kysymyksiin yhtenäistä näkemystä ei löydy EU:n sisälläkään. Useimmiten yhteisymmärrykseen kuitenkin päästään ja EU-puheenjohtajamaan edustaja pitää YK-kokouksessa yhdessä etukäteen sovitun EU-puheenvuoron. Tavoitteena on saada EU:lle tärkeät kannat hyväksytettyä mahdollisimman suuressa määrin myös muiden YK-maiden piirissä.

Esimerkiksi ihmisoikeusneuvoston perustamiseen johtanutta päätöslauselmaa hiottiin useita viikkoja. Ensin määriteltiin jäsenmaiden kesken EU:n kanta tiiviissä yhteistyössä pääkaupunkien kanssa. Kun neuvottelut alkoivat YK:ssa, EU-kokouksia pidettiin tarvittaessa, yleensä silloin kun joku YK-jäsenvaltio oli ehdottanut sellaisia muutoksia, joihin EU:n piti ottaa kantaa.

Koordinaatiokokouksiin osallistuu aina ko. asiasta vastaava virkamies. EU-maiden edustustopäälliköt kokoontuvat vähintään kerran viikossa nk. päällikkökokoukseen – tämän lisäksi päälliköt kokoustavat vielä kolmansien maiden edustajien kanssa. Päälliköiden sijaiset ja eri sektorivirkamiehet kokoontuvat yleensä viikoittain ja neuvottelujen tiukimmassa vaiheessa jopa useita kertoja päivässä.

Puheenjohtajuus näkyy myös YK-edustuston arjessa

Lintosen mukaan puheenjohtajuus näkyy YK-edustustossa kiireen ja väen lisääntymisenä. Syyskausi, jolle puheenjohtajuus jälleen osuu, on muutenkin YK:ssa kiireistä aikaa; vanha yleiskokous loppuu ja uusi alkaa syyskuun puolivälissä. Joka syksyisen komiteatyön lisäksi hoidettavana on myös puheenjohtajan velvoitteet. EU-puheenjohtajuuden aikana puheenjohtajavaltio mm. vetää kaikki EU-koordinaatiokokoukset. Viime syksynä Ison-Britannian puheenjohtajuuskaudella EU-koordinaatiokokouksia pidettiin reilu 600. Suomen puheenjohtajuuskaudelle odotetaan suurinpiirtein saman verran kokouksia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että YK-edustuston virkamiehet valmistelevat kokouksien agendat, johtavat puhetta kokouksissa ja vetävät kokousten lopussa keskustelun keskeiset asiat yhteen. Tämän lisäksi virkamiehet, edustuston päällikkö tai hänen sijaisensa, pitävät YK-kokousten EU-puheenvuorot. EU-puheenvuorojen luonnostelu ja kommenttien kerääminen muilta EU-mailta on myös puheenjohtajamaan virkamiesten vastuulla. Tehokas ja oikea-aikainen viestintä onkin avainasemassa puheenjohtajuuden onnistumisen kannalta; yhteyksiä on pidettävä yllä niin täällä New Yorkissa muihin EU-kollegoihin, EU-neuvoston sihteeristöön, komissioon ja muihin YK:n jäsenmaihin kuin Helsinkiin, Brysseliin, Geneveen, Wieniin ja Nairobiinkin. Kyseessä on siis melkoinen urakka!

Seuraa meitä