Saavutettavuustyökalut

Uutinen 25.10.2006

Eurooppa-kurssin avulla kohti aktiivisempaa kansalaisuutta

Eurooppa-kurssista on uuden opetussuunnitelman myötä tullut syventävä lukiokurssi, jonka tarjoaminen on kouluille pakollista. Eurooppa-kursseja jo vuosikymmenen vetänyt lehtori Harri Päiväsaari Tampereen yhteiskoulun lukiosta kertoi Eurooppa-tiedotuksen, eduskunnan ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ry:n järjestämässä seminaarissa reseptin onnistuneelle kurssille.

Lehtori Harri Päiväsaari Tampereen yhteiskoulun lukiosta. Kuva: Eurooppa-tiedotus

Monet Pirkanmaan lukiot järjestävät tänä syksynä ensimmäisen Eurooppa-kurssinsa, mutta Tampereen yhteiskoulun lukiossa kurssia on muodossa tai toisessa järjestetty jo vuodesta 1996 lähtien. Koulun ulkopuolisena kerhona aloittaneella kurssilla on ollut tarjota nuorille jopa konkreettinen päämäärä: osallistuminen Euroopan nuorten parlamentin (European Youth Parliament, EYP) valintakokeisiin. “Osallistuminen EYP:n toimintaan on motivoinut oppilaita aivan alusta lähtien”, lehtori Harri Päiväsaari kertoi kollegoilleen syksyn ensimmäisessä “Kansalaisvaikuttaminen ja Euroopan unioni” -seminaarissa Tampereella. Kerhotoiminta on sittemmin saanut yhteiskuntaopin syventävän kurssin muodon, mutta EYP on yhä kaiken ytimessä: tykkiläisten menestys kokeissa on ollut loistavaa, ja kokoustamassa ollaan käyty muun muassa Pariisissa. Tänä vuonna TYK itse toimii kansallisen valintakokeen järjestäjänä, eikä lehtori Päiväsaaren innostusta vähennä edes se, että koe osuu onnettomasti juuri koulujen syyslomaviikolle.

Ei pelkkää ulkolukua ─ itse tekemällä oppii!

Millainen lehtori Päiväsaaren mukaan sitten on hyvä Eurooppa-kurssi? Mielekäs Eurooppa-kurssi ei koostu pelkästään ulkoluvusta tai luennoinnista – vaikka toki Päiväsaarenkin mukaan oppilaille on tarjottava riittävät perustiedot unionin rakenteesta ja toiminnasta. Jokaista kurssin järjestäjää ensimmäiseksi kohtaava ongelma on kuitenkin tiedon paljous: Euroopan unionia koskevaa materiaalia on saatavissa lukemattomista eri lähteistä valtavia määriä – ja uutta tulee koko ajan lisää. Alkuvuosina TYK:issä ongelma ratkaistiin käyttämällä perustietolähteenä Eurooppa-tiedotuksen julkaisuja ja erityisesti Reijo Kemppisen kirjaa “Suomi Euroopan unionissa”. Ensimmäiset Eurooppa-kurssin varsinaiset oppikirjat ilmestyivät vuonna 2005.

Eurooppa-tietoutta on TYK:issä elävöitetty paitsi osallistumalla EYP:n toimintaan, myös kilvoittelemalla Euroopan parlamentin Helsingin tiedotustoimiston vuosittaisessa Euromitta-kilpailussa, vierailemalla eduskunnassa ja kuulemalla luennoitsijavieraita – jopa komissaari Olli Rehn on käynyt puhumassa koulussa. Tärkein Päiväsaaren vinkki tuleville Eurooppa-kurssin vetäjille on kuitenkin huomata se, että nuoret oppivat parhaiten tekemällä itse – seuraamalla mediaa, keräämällä portfolioita, tutkimalla, kirjoittamalla esseitä ja mielipidekirjoituksia, pohtimalla, keskustelemalla ja väittelemällä. Opettajan tehtäväksi Eurooppa-kurssilla jää erityisesti mielenkiinnon herättäminen ja sellaisten selkeiden näkökulmien tarjoaminen, joiden avulla oppilaat voivat itse etsiä lisää tietoa ja jäsentää siitä mielekkäitä kokonaisuuksia.

Lukiolaisia Euroopan nuorten parlamentin kokouksessa.
Kuva: EYP Finland

Maakohtainen lähestymistapa avaa uusia näkökulmia

Päiväsaaren kursseilla oppilaiden suurin yksittäinen tehtävä on ollut jäsenmaata tai maaryhmää käsittelevän tietopaketin kokoaminen ja esittäminen toisille kurssilaisille. Maaesittelyä kootessaan oppilaat joutuvat miettimään vaikkapa sitä, miksi Suomi on halunnut liittyä unioniin, mitä esteitä Turkin liittymiselle saattaisi olla, tai mitä Ison-Britannian EU-linjausten taustalta saattaa löytyä. Laajemmat, enemmän tai vähemmän abstraktit teemat ja kiistakysymykset unionin politiikassa – maatalouspolitiikka, ulkosuhteet, laajentuminen tai talouspolitiikka – näyttäytyvät äkkiä paljon konkreettisempina ja kenties jopa ymmärrettävinä, kun niitä tarkastellaan jäsenmaiden historiallisia, yhteiskunnallisia, demografisia, taloudellisia tai turvallisuuspoliittisia taustoja vasten.

Eurooppa-kurssi kasvattaa kansainvälisyyteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen

Parhaimmillaan kurssilla on Päiväsaaren mukaan ollut huomattavan myönteinen vaikutus oppilaisiin: onnistumisen kokemukset ja osallistuminen EYP:n toimintaan ovat kasvattaneet itseluottamusta ja tuoneet mukanaan uudenlaisia näkökulmia – kansainvälisistä kontakteista puhumattakaan. Päiväsaaren mukaan Eurooppa-kurssille onkin löydettävissä ainakin kolme tehtävää: se tukee oppilaiden historian ja yhteiskuntaopin harrastusta, on osa koulujen kansainvälisyyskasvatusta, ja kenties myös auttaa osaltaan kasvattamaan osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia.

Teksti: Maarit Pihlamies/Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus

European Youth Parliament Finland

www.eurooppakurssi.fi

Seuraa meitä