Suomen puheenjohtajakausi huipentui Eurooppa-neuvoston kokoukseen
14. – 15. joulukuuta pidetty huippukokous päätti käytännössä Suomen kauden Euroopan unionin puheenjohtajana. Brysseliin kokoontuneet EU:n päämiehet keskustelivat laajentumispolitiikasta ja yhteistyöstä oikeus- ja sisäasioissa. Huippukokouksen asialistalla oli myös kariutuneen perustuslain tulevaisuus.
Laajentuminen säilyy EU:n painopisteenä
Eurooppa-neuvoston pääaiheena oli unionin laajentuminen. EU-maat vahvistivat yhteisen näkemyksen laajentumisen eteenpäinviemisestä, mutta korostivat samalla laajentumisehtojen tiukkaa noudattamista. Pääministeri Vanhanen kuitenkin vakuutti, ettei uusia esteitä unionin jäsenyyttä hakeville maille aiota asettaa.
Unionin päämiehet toivottivat Romanian ja Bulgarian tervetulleiksi Euroopan unionin jäseniksi 1. tammikuuta 2007. Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyden myötä saatetaan päätökseen unionin viides laajentumiskierros. Eurooppa-neuvosto vahvisti myös Länsi-Balkanin jäsenyysperspektiivin.
Poliisi- ja rikosasioiden päätöksenteko jäi uudistamatta
Eurooppa-neuvoston toinen pääteema olivat sisä- ja oikeusasiat. Suomen ajatukselle enemmistöpäätöksiin siirtymisestä ei löytynyt huippukokouksessa tukea, vaan poliisi- ja rikosasioista päätetään EU:ssa jatkossakin enimmäkseen yksimielisesti. Puheenjohtajamaa Suomi on perustellut enemmistöpäätöksiin siirtymistä päätöksenteon tehostamisella. Suomen mielestä yksimielisyyden vaatimus ei anna EU:lle riittäviä mahdollisuuksia taistella rikollisuutta vastaan.
Perustuslaista tilannekatsaus
Pääministeri Vanhanen esitteli lisäksi kokouksessa eri jäsenmaiden näkemyksiä jäissä olevan perustuslain kohtalosta. Suomi on kerännyt jäsenmaiden kantoja syksyn aikana. Vanhasen mukaan kukaan jäsenistä ei halua aloittaa perustuslakineuvotteluja puhtaalta pöydältä, vaan useimmat säilyttäisivät kaikki sopimuksen osat.
Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatuneen perustuslakisopimuksen elvyttäminen siirtyy vuodenvaihteessa EU:n vetovastuun ottavalle Saksalle, jonka tehtävänä on laatia puheenjohtajakautensa aikana raportti perustuslain tulevaisuudesta.
Suomi saavutti puheenjohtajuutensa keskeiset tavoitteet
Puheenjohtajakautensa 31. joulukuuta päättävä Suomi on tyytyväinen kautensa tuloksiin. Suomen johdolla järjestetään vielä maatalousministerien sekä ympäristöministerien kokoukset, mutta puheenjohtajakauden varsinainen asialista on jo pitkälti käsitelty.
Eurooppa-neuvostossa puhetta johtaneen pääministeri Vanhasen mukaan Suomen onnistumisiin kuuluvat muun muassa kemikaalilain läpivienti, EU:n ulkopolitiikan tehostaminen sekä tutkimuksen puiteohjelman viimeistely. Pettymyksiä puolestaan olivat työaikalain kaatuminen, EU:n ja Venäjän yhteistyöneuvottelujen lykkäytyminen, ratkaisun uupuminen Kypros-kiistassa sekä se, ettei poliisi- ja rikosasioiden päätöksentekoa saatu uudistettua.
Unionin laajentumisperiaatteet Eurooppa-neuvoston pääaiheena (lehdistötiedote)
Suomi saavutti EU-puheenjohtajakautensa keskeiset tavoitteet (lehdistötiedote)
