Saavutettavuustyökalut

Uutinen 8.2.2007

EU:n haasteet Suomen puheenjohtajakauden jälkeen

Pikkuparlamentin kansalaisinfon auditorio täyttyi kiinnostuneista 17. tammikuuta, kun Uudenmaan Eurooppa-tiedotus järjesti keskustelutilaisuuden EU:n tulevaisuuden haasteista Suomen puheenjohtajakauden jälkeen. Keskustelua alustivat Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Teija Tiilikainen ja filosofian dosentti Thomas Wallgren.

Keskustelu EU:n tulevaisuudesta keräsi Pikkuparlamentin kansalaisinfoon suuren joukon kiinnostuneita. Vasemmalla Thomas Wallgren.

Viidenkymmenen vuoden aikana eurooppalainen yhteistyö on syventynyt ja integraation tahti on kiihtynyt entisestään. Ranskan ja Hollannin kielteiset kansanäänestystulokset perustuslakisopimuksen hyväksymisestä keväällä 2005 tuntuivat siirtävän EU:n kehityskulun käymistilaan, ja alkoi keskustelu unionin kriisistä. Teija Tiilikainen ja Thomas Wallgren näkevät kuitenkin unionin perustuslain kumoamisen avaavan mahdollisuuden perusteelliseen keskusteluun sen sisältämistä arvoista.

Kohti sosiaalista tasa-arvoa

EU:n kansalaisten elintaso on korkea ja eurooppalaisella kulttuurilla on valtava vaikutus maailman tilaan. Thomas Wallgren pitää paradoksaalisena sitä, että unioni määrittelee perustuslakisopimuksessa tavoitteekseen sekä talouskasvun että kestävän kehityksen. Euroopan unionin on tunnustettava, että kasvulla on rajansa: jatkuva vaurastuminen ei ole mahdollista ilman että samalla heikennetään kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia.Wallgren pitää tärkeänä, että unionin tavoitteita edistettäisiin nykyisen uusliberaalin talouspolitiikan sijaan gandhilaisen talouspolitiikan keinoin. Taloudellisen kehityksen mittapuuksi on nostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, joita Gandhi Jeesuksen inspiroimana kutsui ”viimeisiksi”. Paranevatko heidän elinolosuhteensa?

Tiilikainen haluaa muistuttaa vallitsevasta arkitodellisuudesta. Päätöksenteko vaatii 27 jäsenvaltion yksimielisyyttä, ja sen vuoksi muutokset tapahtuvat hitaasti kompromissien tuloksena. Euroopan sosiaalipoliittinen integraatio on vasta muotoutumassa, eikä sovi unohtaa, että alue- ja rakennerahastojen turvin ehkäistään hyvinvointikuilujen muodostumista.

Suuret kysymykset EU:n agendalla

Laajentuminen, perustuslakisopimuksen kohtalo ja EU:n paikka maailmassa ovat Tiilikaisen esille tuomat haasteet unionin tulevaisuudelle. Ranskassa keskusta-oikeiston presidenttiehdokas Nicolas Sarkozy on nostanut esille niin kutsutun minisopimuksen mallin, jonka mukaan perustuslakisopimuksesta kerättäisiin vain kaikkein tarpeellisimmat – lähinnä päätöksentekojärjestelmää koskevat – ja hyväksyttävimmät osat. Näin uusi sopimus välttäisi perustuslakisopimukseen kohdistuvan keskeisen kritiikin. Tiilikainen pitää ehdotusta hyvin ongelmallisena, sillä se jättäisi useita keskeisiä osioita pois, muun muassa perusoikeusluettelon, ja toteuttaisi vain suurten maiden intressejä.

Teija Tiilikainen

Vaikka laajentuminen koettelee EU:n toimintatapoja ja päätöksentekojärjestelmää, unionista on tullut merkittävä kansainvälinen toimija. Laajentuneella EU:lla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa uusien epävakaiden naapureidensa poliittis-yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Tiilikainen muistuttaa, että EU:n kansainvälisellä vallalla on kuitenkin selkeät rajansa. Tosiasia on, että EU voi olla vahva vain niissä kansainvälispoliittisissa tilanteissa, joissa sen suurten jäsenmaiden intressit kulkevat samaan suuntaan ja maat sitoutuvat täysimittaisesti unionin yhteiseen politiikkaan.

Wallgren näkee tulevaisuuden haasteina sosiaalisesti vastuullisemman ja kansanvaltaisemman perustuslakisopimuksen laatimisen sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen: tärkeintä on ihmisten osallistuminen, eivät pelkät instituutiot. Wallgren visioi pohjoismaille suunnannäyttäjän roolia eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä.

Kansalaiset kehityksen moottorina

EU:n asialista on täynnä, mutta Tiilikainen painottaa, ettei EU saa olla itsestään toimiva koneisto vaan demokraattinen järjestelmä. Haaste on vaikea; niin Tiilikainen kuin Wallgren pitävät kansalaisten osallistumista Euroopan unionin päätöksentekoon ensiarvoisena. Tiilikainen tuo esille yhtenä edistysaskeleena kansalaisten lakialoiteoikeuden komissiolle. Myös unionin oikeus- ja sisäasioissa, erityisesti maahanmuuttopolitiikassa, on edistytty. Lisäksi jäsenmaihin perustetut, juuri toimintansa aloittavat tasa-arvo-, perusoikeus- ja kemikaalivirasto lujittavat avoimuutta ja demokratiaa.

Teksti ja kuvat: Henna Könkkölä/Uudenmaan Eurooppa-tiedotus

Seuraa meitä