Uutinen 8.11.2007

Tietoisku Lahdessa: Kulttuurille EU-rahoitusta monesta eri lähteestä

Projektikoordinaattori Heini Moisio Lahden kaupungin sivistystoimialalta kertoi maakunnan vahvuuksista kulttuurin näkökulmasta sekä Lahden monivuotisesta kultuuristrategiasta.

Lahdessa pohdittiin EU-ohjelmien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia kulttuurille marraskuun alussa järjestetyssä tietoiskussa. Lahden tiede- ja yrityspuistossa pidetyn tilaisuuden järjestivät Päijät-Hämeen liitto, Hämeen liitto, Itä-Uudenmaan liitto, Lahden kaupungin EU-hankeneuvonta ja Ulkoministeriön Eurooppatiedotus.

Rahoitusta edelleen rakennerahastoista

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut projektikoordinaattori Heini Moisio Lahden kaupungin sivistystoimialalta kertoi maakunnan vahvuuksista kulttuurin näkökulmasta sekä Lahden monivuotisesta kultuuristrategiasta. Tietoisku rahoitusmahdollisuuksista kulttuurille saikin hyvän vastaanoton.

Tilaisuudessa alustanut Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Marja Koivula kertoi, että vaikka Päijät-Hämeessä EU-rahoitus on puolittunut edellisestä kaudesta ja ohjelmien sisältö muuttunut, kulttuuriin liittyviin hankkeisiin on edelleen mahdollista hakea rahoitusta rakennerahastoista. Rahoitusta haetaan tilanteen mukaan joko maakuntaliitosta, TE-keskuksesta tai lääninhallituksesta.

Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Marja Koivula totesi, että rakennerahastoissa otetaan edelleen huomioon kulttuuriin liittyvät hankkeet.

Uudessa Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelmassa on mukana seitsemän maakuntaa. Kyseisen ohjelman ensi vuoden painopisteitä kulttuurin saralla ovat muun muassa digitaaliset sisällöt, mutta maakunnilla voi olla omia, erilaisia painotuksia.

– Tulevat hankkeet ovat ylimaakunnallisia, mutta Päijät-Hämeessä painotetaan muun muassa luovien toimialojen yritysten kehittämistä sekä naisyrittäjyyttä, Marja Koivula mainitsi.

Rakennerahastojen tarjoamista mahdollisuuksista voi etsiä lisätietoja juuri avatuilta nettisivuilta www.rakennerahastot.fi.

Kulttuuri-ohjelmarahaa haetaan suoraan komissiosta

EU:n Kulttuuri-ohjelman tarjoamia rahoja haetaan suoraan Euroopan komissiolta. Kulttuuri-ohjelman erityistavoitteina ovat EU:ssa kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden liikkuvuus yli kansallisten rajojen, teosten sekä taide- ja kulttuurituotteiden levittäminen yli kansallisten rajojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu.

Rahoitustukea myönnetään orgaanisaatioiden eurooppalaiseen yhteistyöhön, jolloin kumppaneita pitää olla vähintään kolmesta eri maasta. Ohjelmasta voidaan kuitenkin myöntää tukea esimerkiksi kustantamoille kirjallisuuden kääntämiseen eurooppalaisista kielistä.

Vastaava asiantuntija Silja Hakulinen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOsta kertoi, että ohjelma kattaa lähes kaikki taiteen ja kulttuurin alat. Näitä ovat esimerkiksi näyttämö-, kuva- ja mediataide, tanssi, kirjallisuus musiikki, historia ja kulttuuriperintö.

– Hakijoina voivat olla kulttuurialalla toimivat julkiset ja yksityiset kulttuuriorganisaatiot, kulttuuriteollisuuden alan toimijat sekä pienet kulttuuriyritykset, jos ne toimivat tässä yhteydessä voittoa tavoittelematta.

– EU-tuki voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaisbudjetista. Hakemukset menevät suoraan komissioon, mutta CIMOsta saa ohjeistusta hakemusten täytössä. Seuraava haku on ensi vuoden kesällä, Silja Hakulinen totesi.

Kulttuuri on taloudellisestikin tärkeää

Etelä-Suomen EU-toimiston johtaja Tuula Loikkanen toi tilaisuuteen Brysselin terveiset. Ensi vuosi on valittu EU:ssa kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuodeksi.

Kolmen maakunnan Brysselin toimiston johtaja Tuula Loikkanen tuo tuoreet Brysselin terveiset kuulijoille.

– Kulttuuri on Euroopassa taloudellisesti tärkeää, sillä on työllistävä vaikutus. Tänä päivänä voidaankin jo puhua varsinaisesta kulttuuriteollisuudesta. Komissio on antanut tiedonannon kulttuurista ja laatinut nyt ensimmästä kertaa varsinaisen kulttuuristrategian, josta neuvosto antaa omat päätelmänsä vielä marraskuussa. Erityisesti kulttuurin roolia EU:n ulkosuhteissa korostetaan jatkossa, totesi Loikkanen.

Hänen mukaansa kulttuuria pyritään kehittämään projektiajattelun kautta ja siinä kannattaa ottaa huomioon kaikki EU:n rahoitusohjelmat. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi uudistuneen Media 2007 -ohjelman. Tällä hetkellä puolet elokuvissa esitettävistä eurooppalaisista elokuvista saa tukea Media-ohjelmasta.

Kulttuuria viedään maailmalle

Tilaisuudessa kerrottiin myös luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen ohjelmasta ja kulttuuriviennin kehittämisestä.

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma 2007-2013 on yksi ESR-ohjelman kehittämisohjelmista. Välittäjänä siinä toimii Etelä-Suomen lääninhallitus. Ensimmäinen haku ohjelmassa on todennäköisesti joulu-tammikuussa.

Eri ministeriöt ja toimialat kehittävät tiiviissä yhteistyössä myös kulttuurivientiä, josta on osoituksena Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Alueelliset hankkeet ovat siihen tervetulleita ja kulttuuriviennin tukiverkostoon toivotaan aiheesta kiinnostuneita mukaan.

Ulkoministeriön kultuuriyksikön päällikkö Timo Heino kehotti yleisöä hyödyntämään Suomen edustustojen palveluja kulttuuriviennissä.

Ohjelmia esitellyt kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetusministeriöstä totesi, että kulttuurivienti on kasvanut tunnustetuksi osaksi suomalaista vientitoimintaa.

– Kulttuuriviennin arvo on vähintään kolminkertaistunut ja luovat toimialat ovat monipuolistaneet maamme elinkeinorakennetta ja vahvistaneet työllisyyttä.

Myös ulkoasiainministeriö on vahvasti mukana kulttuuriviennissä. Seminaarissa alustanut UM:n kulttuuriyksikön päällikkö Timo Heino korosti, että Suomi tunnistetaan kansainvälisesti erityisesti kulttuuristaan ja kulttuurin avulla voidaan muokata Suomi-kuvaa sekä saada tukea poliittisillekin tavoitteille.

– Kulttuuridiplomatialla kehitetään luottamusta kansojen välillä, jolla poliittiset ja taloudelliset sopimukset lepäävät. Kulttuuri tukee myös kansalaisyhteiskunnan kasvua. Se tavoittaa vaikuttajat, joita ei muilla keinoin saa hoidettua ja ryhmät, joihin muuten ei ylletä, kuten esimerkiksi nuoret, ei-eliitti ja suuri yleisö kielimuurin takana, hän totesi.

Heino kehotti kuulijoita käyttämään hyväkseen ministeriön ja Suomen edustustojen muodostamaa kulttuuriviennin asiantuntijaorganisaatiota. Edustustojen roolina on ennen muuta luoda mahdollisuuksia ja verkottaa.

Seminaarissa pidetyt alustukset löytyvät Päijät-Hämeen liiton nettisivulta.

Teksti: Aluetiedottaja Helena Kiiskinen, Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus
Kuvat: Aluetiedottaja Tiina Järvelä, Kanta-Hämeen Eurooppatiedotus