Saavutettavuustyökalut

Uutinen 13.3.2008

Valokuvat kertovat EU-tuella toteutetuista

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja EU tukivat viime ohjelmakaudella erityisesti vesihuoltoa ja vanhojen historiallisten rakennusten kunnostusta.

Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan tuulivoimalaselvityksen kokonaiskustannukset olivat 76 000 euroa, josta EU:n osuus oli 27 000 euroa.

Moni saattaa ajatella, että EU-rahaa menee kaikkeen "hömppään" ja hallinnointiin, mutta saadaan sillä paljon hyvääkin tehdyksi. Vesi- ja viemärijohdot, puhdas juomavesi tai vaikkapa tienvarsien likaantumisen estäminen ovat kyllä konkreettisia, näkyviä ja positiivisia hankkeita, joita kannattaa kehua, sanoo tiedottaja Sirpa Skippari Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta. Hän luonnehtii näin valokuvanäyttelyä, joka on parhaillaan esillä Kouvolan pääkirjastossa. Näyttelyn kuvat kertovat siitä, millaisia ympäristöhankkeita Kaakkois-Suomessa on EU:n viime ohjelmakauden aikana tehty ja paljonko niihin on rahaa kulunut.

Valokuvanäyttely on esillä Kouvolan kirjastossa koko maaliskuun ja jatkaa sitten matkaansa Lappeenrannan kirjastoon huhtikuuksi ja sieltä edelleen Imatran kirjastoon toukokuuksi. Saattaa hyvinkin olla, että näyttelyyn pääsee myöhemmin tutustumaan myös muualla Kaakkois-Suomessa.

Idea valokuvanäyttelystä sai alkunsa Kaakkois-Suomen EU-viestijöiden yhteistyöryhmässä (KAASU), jossa ryhdyttiin miettimään keinoa juhlistaa Rooman sopimuksen 50-vuotista taivalta.

Sirpa skippari on kantanut suurimman vastuun parhaillaan Kouvolan kirjastossa esillä olevan valokuvanäyttelyn kokoamisesta. Kuva: Leena Halonen

– Tulimme siihen tulokseen, että tällainen näyttely kuvaisi hyvin asiaa. Pienemmällä porukalla sitten valitsimme EU-hanketietokannasta mielestämme mielenkiintoisimmat ympäristöhankkeet, kertoo Sirpa Skippari.

Koska hankkeet olivat nimenomaan ympäristöhankkeita, jäi näyttelyn varsinainen kokoaminen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja sen tiedotuksen harteille. Kun Sirpa lupasi homman hoitaa, hän uskoi vakaasti, että kaikilla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen EU-hankkeiden tarkastajilla on aina digikamera mukana ja kuvia vaikka kuinka, kunhan vaan niistä valitsisi. No, karu totuus paljastui sitten pikkuhiljaa, kun Sirpa alkoi kuvien perään kysellä. Lopulta kävi niin, että hän otti itse osan kuvista, osti osan valokuvaajilta ja sai myös joitakin tosi upeita otoksia hankkeiden vetäjiltä. Ja niin valoluvanäyttely valmistui kuin valmistuikin ajallaan ja pääsi ensimmäiseksi esille Lappeenrannan yliopistolle Rooman sopimuksen 50-vuotistilaisuutta komistamaan. Jonkin ajan kuluttua Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Eurooppatiedotukset ryhtyivät anelemaan näyttelyä oman alueensa kirjastoihin, jotta se pääsisi suuremman katsojakunnan nähtäville. Sirpalla ei tietenkään ollut mitään tätä ajatusta vastaan, ja niin valokuvat pääsivät kiertomatkalle eri kaupunkeihin.

Vesihuoltoa ja historiallisia rakennuksia

Näyttelyn kuvat kertovat siitä, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Euroopan unioni tukivat viime ohjelmakaudella varsinkin vesihuoltoa ja vanhojen historiallisten rakennusten kunnostusta. Keskeinen teema on ollut vesihuolto, noin kolmannes hankekustannuksista on ollut näitä.

Linnoitusniemen matkailusatamahanke vie rahaa 1 640 166 euroa, josta EU:n osuus oli 655 935 euroa.

Infrastruktuurihankkeista suurimpia oli Etelä-Karjalassa Lappeenrannan Linnoitusniemen matkailusatamahanke (noin 820 000 euroa EU -rahaa + valtion rahaa 380 000 euroa ja kaupungin rahaa yli 2 miljoonaa euroa). Etelä-Karjalassa EU-rahaa kului erilaisiin hankkeisiin yli 4,5 miljoonaa euroa ja valtion vastinrahaa lähes 2,7 miljoonaa euroa. Kunnat, kaupungit ja muut toimijatahot rahoittivat näitä samoja hankkeita yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla.

William Roothin katua Karhulassa on kunnostettu yhteensä 1 215 000 eurolla. EU-rahaa summaan sisältyy 212 000 euroa.

Kymenlaakson puolella painopiste on ollut enemmän vanhojen historiallisten rakennusten kunnostuksessa. Esimerkiksi Kotkan Höyrypanimon ja Karhulan William Roothin kadun ja Haminan historiallisen keskustan EU-hankkeet ovat olleet mittavia. Kaikkiaan Kymenlaaksoon jäi ympäristöhankkeista EU-rahaa lähes 5,4 miljoonaa euroa ja valtion rahaa vajaat 3,8 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään vielä kuntien ja muiden tahojen vastinrahat eli noin 14 miljoonaa euroa, on Kymenlaaksossakin tehty EU-tuella aika paljon.

Yhteensä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimia EU-rahoja käytettiin 10 048 195 euroa ja valtion vastinrahaa 6 087 606 euroa. Näiden lisäksi tulee vielä kuntien ja muiden rahoittajien osuus, joka oli yhteensä yli 24 miljoonaa euroa. Aikamoisia summia siis, toteaa tiedottaja Sirpa Skippari.

Teksti: Leena Halonen, aluetiedottaja, Kymenlaakson Eurooppatiedotus

Kuvat: Sirpa Skippari, tiedottaja, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

 

Seuraa meitä