Saavutettavuustyökalut

Uutinen 14.4.2008

Kansalaisten ja Suomen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa puhuttivat

Miten EU kuulisi kansalaista? Lähes 500 miljoonan kansalaisen EU:ssa tämä on suuri haaste, kun se joskus on vaikeaa ihan perheenkin sisällä, pohdittiin kansalaisfoorumissa Helsingissä.

Kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon halutaan lisätä. Mitä perustellummin esittää näkemyksensä sitä varmemmin tulee kuulluksi evästettiin kansalaispalautteen antajia.

Miten yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa EU-asioihin – vai voiko edes? Miten EU:n pitäisi vastata suomalaisten tuntemaan epäluottamukseen EU:ta kohtaan? Voisiko EU auttaa Karjalan takaisin saamisessa?

Tällaisia kysymyksiä nousi esille maanantaina 7. huhtikuuta, kun Pikkuparlamentin auditoriossa Helsingissä järjestettiin kansalaisfoorumi ”EU ja ajan haasteet – miten kansalaisen ääni kuuluviin?”

EU kerää kansalaispalautetta

”Miten tulla kuulluksi? – huikea haaste 500 miljoonan kansalaisen EU:ssa, kun se joskus on vaikeaa ihan perheenkin sisällä”, pohti asiaa Euroopan komission edustuston vt. päällikkö Paavo Mäkinen.

Euroopan unionissa tarve kuunnella kansalaisia on aika ajoin noussut esille. Viimeksi kuulemisen tarve tuli ajankohtaiseksi, kun keväällä 2005 Ranska ja Hollanti hylkäsivät perustuslaillisen sopimuksen kansanäänestyksissään. Vastauksena tälle EU käynnisti ns. "K-suunnitelman", jonka iskusanoja ovat kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu.

Euroopan komissio haluaa nyt lisätä kaikkien kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Komission uusi ohjelma "Debate Europe" pohjautuu K-suunnitelmalle ja pyrkii edistämään keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta. Tavoitteena on järjestää kansalaisten kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, sekä luoda sähköisiä verkostoja mielipiteiden vaihtoon. "Debate Europe" -verkkosivustolla voi kertoa mielipiteensä unionin ajankohtaisista asioista kuten ilmastonmuutoksesta tai kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta.

Komissio kerää kansalaispalautetta lainsäädäntöhankkeista myös suoraan kuulemismenettelyiden kautta. Palautetta ja toiveita voi antaa "Sinun äänesi Euroopassa" -sivuston kautta. ”Mitä perustellummin esittää näkemyksensä sitä varmemmin tulee kuulluksi”, evästi komission edustuston päällikkö kansalaispalautteen antajia.

Ville Itälä kritisoi Suomen viimeaikaisia neuvottelutuloksia

Europarlamentaarikko Itälä vaati puheenvuorossaan Suomelta nykyistä rohkeampia otteita omien etujen puolustamisessa.

Europarlamentaarikko Ville Itälä harmitteli yleisölle sitä, että Suomi ei kytkenyt Lissabonin sopimuksen neuvotteluita ja eteläisen Suomen maataloustukikiistaa yhteen: ”Italia vaati lisäpaikan Euroopan parlamenttiin, ja sai. Samoin Itävalta kieltäytyi hyväksymästä Lissabonin sopimusta, ellei sille olisi luvattu erivapauksia yliopistojensa pääsykokeisiin liittyen. Suomessa ei haluttu tähän kytkykauppaan ryhtyä", ihmettelee Itälä.

Itälä toi puheenvuorossaan esille Suomelle tulleita takaiskuja, kuten viime syksyn sokeripäätöksen sekä kasvu- ja vakaussopimuksen, joka vesittyi kun vuonna 2001 Ranskalle ja Saksalle annettiin lupa luistaa sopimuksen kriteereistä.

”Tämä oli ikävä päätös ja sen jälkeen voi hyvin kysyä: koskevatko samat säännöt kaikkia jäsenmaita?” Esittämästään kritiikistä huolimatta Itälä pitää Suomen eroamista EU:sta täysin mahdottomana ajatuksena.

Kansanedustaja Päivi Lipponen toi puheenvuorossaan esille suomalaisen teollisuuden huolen kilpailukykynsä tulevista edellytyksistä. Unionin ilmasto-ja energiapolitiikka voi vaikuttaa siihen, että teollisuutta siirtyy Kiinaan, jolloin myös teollisuuden päästöt lisääntyvät. "Ilmastonmuutoksen torjumisen on oltava globaalia, jolloin syntyy todellisia tuloksia", vaati Päivi Lipponen.

Omien etujen ajaminen sallittua EU:ssa

Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors puhui siitä, kuinka ajatus Suomen yhtenäisestä EU-politiikasta pitää unohtaa. "Jokainen voi esittää omia tavoitteitaan kun haluaa vaikuttaa EU:ssa. Ei ole yhtä EU-politiikkaa, vaan työnantajilla ja työntekijöille on omansa, konservatiiveilla ja liberaaleilla omansa", selvensi Thors.

Eurooppaministeri pitää tärkeänä sitä, että suomalaiset ovat vuonna 2009 vaikuttamassa komission viisivuotisohjelmaan, joka merkitykseltään vastaa kansallista hallitusohjelmaa.

Kansalaisfoorumin panelisti Mani Tjurin toi esille toiveen siitä, että EU:n toiminta rakentuisi alhaalta ylöspäin, eikä virkamieslähtöisesti ylhäältä alapäin. Tähän Paavo Mäkinen komission edustustosta vastasi, että aloitteet tulevat yleensä kansalaisjärjestöiltä tai hallituksilta, eikä EU siten toimi vain ylhäältä käsin.

Kysymykseen EU:n mahdollisuudesta vaikuttaa Karjalan takaisin liittämiseen europarlamentaarikko Ville Itälä vastasi, että EU ei pysty vaikuttamaan asiaan.

Kansalaisfoorumi oli jatkoa vuosi sitten maaliskuussa Tampereella kansalaisjärjestöjen aikaan saamalle "Suomen kansalaisten konsultaatiolle". Vastaavia kuulemistilaisuuksia – European Citizens´ Consultations eli ECC – pidettiin kaikissa EU-maissa viime vuonna. Helsingin tapahtuman järjestivät Uudenmaan Eurooppatiedotus, Svenska Studiecentralen ja Euroopan komissio.

 

Lisätietoja:

Sinun äänesi Euroopassa (Euroopan komission verkkosivut)

Debate Europe (Euroopan komission verkkosivut)

Viime kevään ECC-tilaisuudesta (Svenska Studiecentralenin verkkosivut)

European Citizens Consultations

Teksti: Uudenmaan Eurooppatiedotuksen aluetiedottaja Hanna Päivärinta
Kuvat: Uudenmaan Eurooppatiedotuksen EU-neuvoja Veli-Matti Hurtig

Seuraa meitä