Saavutettavuustyökalut

Uutinen 9.5.2008

Ilmasto- ja energia-asiat kiinnostivat lappeenrantalaisia

Lappeenrannassa keskusteltiin EU:n tulevaisuuden haasteista. Kuva: Eurooppatiedotus.

EU:lla on kunnianhimoiset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämiseksi lähivuosina. Nämä asiat yhdessä ruuan riittävyyden kanssa nousivat esille Lappeenrannassa EU:n tulevaisuuden haasteista käsitelleissä tilaisuuksissa.

Lappeenrannassa yleisön kysymyksiin olivat vastaamassa europarlamentaarikko Riitta Myller, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, tiedotuspäällikkö Marjatta Hautala Euroopan komission Suomen-edustustosta ja Parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. Kauppakeskus IsoKristiinassa järjestettyyn yleisötapahtumaan tuli mukaan myös europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi. Komission ja parlamentin ohella tilaisuuden järjestelyistä vastasi Etelä-Karjalan Eurooppatiedotus.

Lyhyiden alustusten jälkeen puheenvuoro siirrettiin yleisölle, jolla riittikin asiaa kysyttäväksi. Päästökaupasta tahdottiin mm.tietää, kuka oikein siinä maksaa ja mistä? Kimmo Tiilikainen selvitti, että idea päästökaupasta perustuu siihen, että yhdessä päätetään paljonko päästöjä maapallo kestää. Kun se kiintiö on saatu yhdessä määritellyksi, kukin tuotantolaitos joutuu ostamaan omia päästöjään vastaavan määrän oikeuksia. Se voi niitä myös myydä, jos ylimääräistä myytävää jää, sanoi Tiilikainen. Hänen mukaansa avainasemassa on uusien tuotantomenetelmien kehittäminen niin, että päästöjä syntyy mahdollisimman vähän.  Jos tuotetaan vähemmillä päästöillä, ei kustannuksiakaan tule. Jos järkevillä päätöksillä pystytään vaikuttamaan päästöihin, markkinat tulevat mukaan hintaa ratkaisemaan. Ellei tässä onnistuta, joudutaan käyttämään esimerkiksi verotuksellisia keinoja ja silloin totta vie kaikki pääsevät maksumiehiksi, tuumi Tiilikainen.

Myös Riitta Myller korosti taloudellisten ohjausvälineiden tärkeyttä vahvistettaessa teollisuusmaiden prosessien muuttamista paremmiksi. Hän ottaisi mukaan myös kuluttajat. Jos heille annetaan kustakin tuotteesta riittävästi tietoa, kuluttajat osaavat kyllä valita ilmastoystävällisempiä tuotteita, uskoo Myller. Tämä edellyttäisi sitä, että tuotteista löytyisivät yhteiset merkinnät.

Yleisö oli huolissaan myös sademetsien jatkuvasta vähenemisestä. Riitta Myller jakoi huolen. Sademetsien jatkuva väheneminen on iso asia ilmaston lämpenemisessä. Jos tätä ei saada hallintaan, muut toimenpiteet ovat suoraan sanoen aika turhia. Tähän asiaan metsäiset kehitysmaat toivoisivat lisää rahaa ja nimenomaan niin että maksettaisiin siitä, että metsää ei hakata. Ja rahaa toivottaisiin myös erityiseen teknologia-rahastoon, josta saisi varoja vanhan ja saastuttavan tekniikan uusimiseen.

Kimmo Tiilikainen oli samaa mieltä: metsäkadon pysäyttäminen on tärkeä osa ilmastosopimusta. Hänen mukaansa kysymys kuuluukin: millä mitataan metsäalueiden määrä ja siellä puuston määrä luotettavasti? Tässä Suomella on hänen mukaansa osaamisen paikka, onhan meillä jo ties kuinka kauan osattu arvioida metsien määrä.

Kaikki puhujat olivat yksimielisiä siitä, että sademetsän kaataminen biopalmun tieltä puhtaamman polttoaineen saamiseksi ei ole mielekästä. Jos taas viljelymaata muutetaan biopalmulle ruuan sijaan, on se Piia-Noora Kaupin mukaan jo lähes rikos ihmiskuntaa vastaan. Ruuan hinnan nousun kurissa pitämistä kaikki alustajat pitivät suurena tulevaisuuden haasteena. Alustajat painottivat, että ruuan hinnan jatkuva nousu saattaa aiheuttaa pahojakin yhteiskunnallisia seurauksia. Ongelmaa ei voi jättää hoitamatta ja se koskee kyllä kaikkia, niitäkin joilla vielä on syötävää tarpeeksi. Riitta Myller heittikin ilmaan ajatuksen kestävyyskriteeristä biopolttoaineelle. Kriteerit täyttyvät, jos sen tuottaminen ei aiheuta nälänhätää eikä vie enempää energiaa kuin siitä saadaan.

 

Tuulienergian hyöty/hintasuhde paranee koko ajan ja paremmaksi vielä menee, jos uuden teknologian kehittämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, uskoo Myller. Kuva: Euroopan komissio.

Entäs sitten muut uusiutuvat energialähteet? Mitä niitä on vai onko niitä? Tiilikaisen mukaan turpeesta ei saada uusiutuvaa energiaa vaikka mikä olisi. Yleisö tarjosi tuuli- ja aurinkoenergiaa. Myllerin mukaan tuulta ja aurinkoa olisi katsottava yhdessä. Ja tässäkin olisi paikka korostaa uuden teknologian kehittämisen tärkeyttä.

Entä miten tämä kaikki näkyy tavallisen lappeenrantalaisen elämässä? Alustajat myönsivät, että se näkyy mm. sähkönhinnan nousuna, polttoaineen hinnoissa ja sitä kautta myös asumisen ja liikkumisen kustannuksissa. Hyvä asia on se, että kuluttaja pystyy ainakin osittain vaikuttamaan itse asioihin omilla valinnoillaan käyttämällä vähäpäästöisempiä tuotteita ja esimerkiksi vähemmän kuluttavia autoja.

Yleisöstä kuului myös tämä: onko siitä sitten mitään hyötyä, että ajaa vähemmän kuluttavalla autolla, kun vierasmaalainen hurauttaa jumalattoman isolla kaupunkimaasturilla viereiseen parkkiruutuun? Eli onko siitä minun vähäisestä panoksestani oikeasti hyötyä? Kimmo Tiilikaisen mukaan tästä päästäänkin aloittamaa tarvittava moraalinen pohdinta. Kysyä voi myös näin: onko minulla oikeus tehdä väärin, jos naapurini tekee? Ei kai kysymystä kuitenkaan voi ihan näin mustavalkoisesti ajatella? Kyllähän me kaikki joudumme vastuumme kantamaan, halusimmepa tai emme. Näitä välttämättömyyksiä ei pääse karkuun, korostivat päivän alustajat.

Yleisö kysyi myös, mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä. Kimmo Tiilikaisen mukaan unioni on varteenotettava tekijä nimenomaan ilmastoasioissa.  Riitta Myller oli samaa mieltä ja painotti, että ilmastoon on vahvasti sitouduttu kaikilla tasoilla. Ja Pia-Noora Kauppi lisäsi, että yhteinen tahtokin on ilmastoasioissa löytymässä. Tiilikainen muistutti lopuksi, että Kööpenhaminan suuri ilmastokokous pidetään syksyllä 2009. Hän piti erityisen tärkeänä, että siihen mennessä saadaan valmiiksi myös EU:ssa tekeillä oleva laaja Ilmasto- ja energiapaketti. Ja että tulevaan uuteen ilmastopakettiin saadaan mukaan mahdollisimman suuri määrä maailman maista.

Teksti: Kymenlaakson aluetiedottaja Leena Halonen

 

 

Seuraa meitä