Saavutettavuustyökalut

Uutinen 24.7.2008

Välimeren unionin perustamishuippukokous pidettiin Pariisissa

EU-VälimerikokousVälimeren unioni syventää EU:n ja Välimeren maiden suhteita. (Kuva: Ranskan EU-puheenjohtajuussivut)

Pariisissa 13. heinäkuuta pidetyssä hulppeassa EU:n ja Välimeren maiden välisessä huippukokouksessa valmisteltiin Välimeren unionia. Välimeren unionin tarkoitus on syventää EU:n ja Välimeren maiden suhteita. Kokouksen isännöivät yhteispuheenjohtajuudella EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy sekä Egyptin presidentti Hosni Moubarak.

Kokoukseen osallistui 43 valtiota: EU-maat, Barcelonan prosessiin osallistuvat 12 kumppanimaata sekä Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro ja Monaco. Suomea kokouksessa edustivat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen. Läsnä olivat myös muun muassa YK, Afrikan unioni, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki. Koko osallistujalista löytyy julkilausumasta artikkelin lopusta.

Presidentti Sarkozyn presidenttikampanjassa 2007 lanseerattu Välimeren unioni näytti alkuperäisessä asussaan varsin erilaiselta. Sarkozyn alkuperäisenä ideana oli tehostaa yhteistyötä pelkästään Välimeren rantavaltioiden kesken. Useat EU-maat kuitenkin epäilivät, että muutaman maan voimakkaasti ajama asia hajottaisi EU:n ulkosuhde- ja naapuruuspolitiikan yhtenäisyyttä. Nykyisen "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" -hankkeen perustana on Barcelonan julistus ja siihen liittyvä säännöstö. Kaikki EU-maat ovat mukana tasavertaisina. Barcelonan prosessin tavoitteet ja toimintamuodot säilyvät Euro-Välimeriyhteistyön pohjana.

Barcelonan Prosessi: Välimeren unionin uutuudet:

  • Yhteispuheenjohtajuus EU:n ja Välimeren unionin maiden välillä. Välimeren maiden puheenjohtaja valitaan konsensuksella kahden vuoden ajaksi. EU:n puolelta nuijaa tulee heiluttamaan unionin ulkosuhde-edustaja. Kuka edustaja käytännössä on, riippuu Lissabonin sopimuksen kohtalosta.
  • Oma sihteeristö projektien käytännön valmistelua ja toimeenpanoa varten. Poliittinen vastuu säilyy kuitenkin ulkoministereillä. Kaikki Välimeren unioniin osallistuvilla mailla on oikeus osallistua yhteispuheenjohtajuuteen ja sihteeristön toimintaan. Sihteeristön kokoonpanosta, paikasta ja rahoituksesta päätetään marraskuussa 2008.
  • Maiden edustajista koostuva pysyvä komitea vastaa kokousten valmistelusta ja seurannasta. Pysyvä komitea sijoitetaan Brysseliin.
  • Kokoukset: ulkoministerit tapaavat kerran vuodessa ja valtionpäämiehet joka toinen vuosi
  • Kaupankäyntiä vauhditetaan luomalla vapaakauppa-alue vuonna 2010. Taloudellisen yhteistyön tavoitteet asetettiin Marseillessa 2.7.2008 Euromed commerce -kokouksessa. Tavoitteena on lisätä paitsi EU:n ja Välimerten maiden välistä kauppaa, myös eteläisten maiden keskinäistä kauppaa (etelä-etelä -yhteistyö).

Nykyinen EU-Välimeri -yhteistyö perustuu vuonna 1995 Barcelonassa käynnistetylle prosessille.

EU-VälimerihuippukokousSuomi tukee EU:n ja Välimeren maiden suhteiden kehittämistä. (Kuva: Euroopan unionin neuvosto)

Välimeren alueen kehitys on usein jäänyt pitkäaikaisten konfliktien ja huterien reformiyritysten jalkoihin. Barcelonan prosessin tarkoitus on edistää Välimeren alueen rauhaa, vakautta ja vaurautta poliittisella vuoropuhelulla sekä talous- ja kulttuurisuhteiden tiivistämisellä. Yhteistyössä ovat mukana kaikki Euroopan unionin 27 jäsenmaata sekä 12 Välimeren alueen kumppanimaata: Albania, Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Mauritania, Syyria, Tunisia, Turkki ja palestiinalaishallinto. Lisäksi Libya on mukana tarkkailijana.

Suomi tukee EU:n ja Välimeren maiden suhteiden kehittämistä ja on osallistunut alusta alkaen aktiivisesti Barcelonan prosessiin.

EU käy poliittista vuoropuhelua unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmien kanssa

Kokoukset unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmien kanssa ovat keskeinen ja vakiintunut osa hoitaa unionin yhteistö ulko- ja turvallisuusulkopolitiikkaa. Näitä kokouksia kutsutaan kolmasmaakokouksiksi.

Kokouksissa käsitellään erityisesti ajankohtaisia maailmanpoliittisia kysymyksiä. Pyrkimyksenä on vahvistaa Euroopan unionin kansainvälistä asemaa ja tehdä EU:n näkemyksiä tunnetuksi. Kokousten tavoitteena voi tiedonvaihdon lisäksi olla yhteisten kantojen muodostaminen kansainvälisiin kysymyksiin tai yhteistyön ja luottamuksen vahvistaminen. Vuoropuhelu voi myös olla kriittistä, jolloin pyrkimyksenä on vaikuttaa vastapuolen käyttäytymiseen ongelmakysymyksissä.

Lisätietoja:

EU-Välimeri -yhteistyö Euroopan komission sivuilla (englanniksi)

Pariisin huippukokouksen julkilausuma 13.7.2008 (englanniksi)

Barcelonan julistus ja Euro-Välimeri-kumppanuus Euroopan unionin portaalissa (suomeksi)

Suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin Euroopan unionin portaalissa (suomeksi)

Seuraa meitä