Saavutettavuustyökalut

Uutinen 29.7.2008

Bulgariaa ja Romaniaa moitittiin EU:n rahojen haaskaamisesta

Kuva: Euroopan komissioSekä Romania että Bulgaria saivat moitteita riittämättömästä korruption kitkemisestä. Romanian todettiin olevan oikealla tiellä, Bulgariasta arvio oli ankarampi. (Kuva: Euroopan komissio)

Euroopan komission 23.7.2008 julkaisemat raportit Bulgarian ja Romanian kehityksestä eivät anna armoa EU:n uusimmille jäsenmaille. Tiukkasanaisten raporttien mukaan molemmat maat ovat epäonnistuneet korruption kitkemisessä. Komissio jäädyttää satoja miljoonia euroja Bulgarialle suunnattuja avustuksia. Summaan sisältyvät koheesiorahaston avustukset, PHARE -liittymisavustukset, ja SAPARD -maataloustuet. Bulgaria voi saada avustukset takaisin käyttöönsä, jos se kykenee tekemään tarvittavat uudistukset hallinnossaan.

Raporttien mukaan yritystä on kyllä ollut, mutta tuloksia ei ole tarpeeksi näkyvissä. Varsinkin korkean tason korruptio saa kukkia vapaana eikä tuomioita ole julistettu. Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat ovat turhautuneita siihen, että ne ovat avokätisesti syytäneet rahaa Bulgarialle, ja nyt näyttääkin siltä, että rahat ovat menneet korruptoituneiden virkamiesten taskuihin. Aikaisempiin raporttiluonnoksiin verrattuna komissio oli lopullisissa raporteissaan pehmentänyt sävyään kertoen, että korruptio johtuu virkamiesten huonoista palkoista ja hallinnon byrokratiasta, eikä enää puhunut Bulgarian poliittisen kentän "selvistä kytköksistä" järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.

Romania ei saanut yhtä paljon haukkuja osakseen, vaikkakin siitäkin todettiin, että parannukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Ylimmän tason korruptio ja oikeuslaitoksen reformi ovat Romaniankin suurimmat ongelmat. Romaniasta todettiin lopuksi, että suunta on oikea, uusia instituutioita on perustettu ja muutoksia voi pikkuhiljaa alkaa odotella.

Bulgarialle ja Romanialle perustettiin oma seurantajärjestelmä liittymisen yhteydessä

Romania ja Bulgaria ovat joutuneet liittymisestään lähtien, 1.1.2007, raportoimaan kehityksestään Euroopan komissiolle kaksi kertaa vuodessa. Seurantajärjestelmä (Mechanism for Cooperation and Verification for Bulgaria and Romania) perustettiin, sillä maita ei pidetty liittymishetkellä täysin valmiina EU-jäseniksi niissä rehottavan korruption, oikeusjärjestelmän puutteiden ja järjestäytyneen rikollisuuden takia. EU-jäsenyys edellyttää EU:n lainsäädännön, politiikkojen ja ohjelmien omaksumista ja EU pelkää, että maiden ongelmat kanssa hankaloittavat yhteisten sääntöjen noudattamista. Tämä on ensimmäinen kerta Euroopan unionin laajentumisen historiassa, kun täysivaltaiset jäsenet asetetaan vastaavanlaisen seurannan alle.

Romanian ja Bulgarian tie EU:n jäsenvaltioiksi

Kuva: Euroopan komissioEU-ohjelmien avulla on tuettu Bulgarian ja Romanian kehitystä. (Kuva: Euroopan komissio)

Molemmat maat ovat läpikäyneet yhteiskunnan perusteellisen muutoksen suhteellisen nopeasti. Bulgariassa pidettiin kesällä 1990 ensimmäiset vapaat monipuoluevaalit sitten maailmansotien. Romanian diktaattori Nicolae Ceauşescu syöstiin vallasta ja teloitettiin vuonna 1989, mutta entisten kommunistien valtakausi jatkui vielä 1990-luvun puoliväliin.

Maiden edistymistä ja valmistautumista jäsenyyteen on auttanut liittymistä edeltävä EU:n taloudellinen tuki. Phare-ohjelman avulla on tuettu hakijamaiden institutionaalista kehitystä ja edistetty taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Sapard-ohjelmalla on tuettu maatalouden kehittämistä ja ISPA-ohjelmalla infrastruktuuri- yms. hankkeita. EU:n taloudellinen tuki vastasi noin 2 prosenttia Bulgarian ja 1,4 prosenttia Romanian vuoden 2005 BKT:sta.

Suomen suhteet Romanian ja Bulgarian kanssa

Suomi on tukenut molempia maita EU-jäsenyyden lisäksi tiellä kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Suomi on osallistunut aktiivisesti alusta asti Euroopan komission rahoittamaan twinning-toimintaan, jonka tarkoituksena on auttaa EU:n hakijamaita hallinnon ja lainsäädännön kehittämisessä ja sopeuttamisessa vastaamaan EU-jäsenyyden vaatimuksia. Suomi johtaa Romaniassa merkittävää korruption vähentämiseen tähtäävää twinning-hanketta, ja Bulgariassa suomalaisten mahdollisuudet saada uusia twinning-hankkeita ovat hyvät. Etenkin suomalainen hallintomalli, asiantuntemus oikeus- ja sisäasioissa sekä sosiaalialan osaaminen kiinnostavat.

Lisätietoja:

Euroopan komission Bulgariaa käsittelevä raportti (englanniksi)

Euroopan komission Romaniaa käsittelevä raportti (englanniksi)

Mechanism for Cooperation and Verification for Bulgaria and Romania Euroopan komission sivuilla (englanniksi)

Twinning-toiminnasta Ulkoasiainministeriön sivuilla

Eurooppatiedotuksen kirja: Bulgaria ja Romania, luettavissa myös verkossa

Seuraa meitä