Huippukokouksessa sovittiin ilmastotavoitteista ja talouskriisin rauhoittamisen keinoista
Suomi ajaa energiaintensiivisen teollisuuden erityiskohtelua EU:n teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja jottei tuotanto siirtyisi maihin, joiden ilmastotavoitteet ovat EU:ta vaatimattomampia. Suomen kannalta erityisen tärkeitä aloja ovat metsäteollisuus ja terästeollisuus. (Kuva: Euroopan unionin neuvosto)Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 15. ja 16. lokakuuta keskityttiin kahteen teemaan ylitse muiden, rahoitusmarkkinoiden kriisiin ja EU:n ilmasto- ja energiapakettiin. Teemat myös nivoutuivat toisiinsa, finanssikriisin vuoksi eräät jäsenmaat epäilivät voidaanko jo sovituista ilmastotavoitteista pitää kiinni.
Jäsenmaat olivat yksimielisiä pankkien tukemisesta, rahamarkkinoiden valvonnan lisäämisestä ja rahoituslaitosten toiminnan avoimuuden kasvattamisesta. EU-päämiehet korostivat Pariisissa 12. lokakuuta hyväksytyn euromaiden toimintasuunnitelman merkitystä ja suunnitelman periaatteiden noudattamista kansallisella tasolla kaikissa jäsenvaltioissa. Jotta luottamus rahamarkkinoihin saataisiin palautettua, Eurooppa-neuvosto esitti, että rahoitusalan palkkiojärjestelmät eivät johtaisi liialliseen riskinottoon ja keskittymiseen lyhyen aikavälin tavoitteisiin.
Perustetaan epävirallinen rahoituskriisiyksikkö. Rahoituskriisiyksikössä on mukana EU-puheenjohtajamaan edustaja sekä komission, Euroopan keskuspankin ja euroryhmän puheenjohtajien edustajat. Yksikön tarkoitus on tiedonvaihto ja tiedottaminen jäsenvaltioille ja toimielimille. Nykykriisiä tiedovaihto ei tosin enää ehdi taltuttaa.
Eurooppa-neuvosto piti kiinni kunnianhimoisista sitoumuksistaan ilmasto- ja energiapolitiikassa. Ilmasto- ja energiapaketti on saatava hyväksyttyä joulukuussa 2008. Sen saavuttamiseksi komission ja puheenjohtajamaa tulevat tekemään tehostettua yhteistyötä. Muutamat jäsenmaat, kuten Puola, Italia ja eräät Keski- ja Itä-Euroopan maat olivat esittäneet epäilyjä, että ilmastotavoitteet ovat liian tiukat. Suomi, Britannia, Saksa ja Hollanti taas katsoivat, että EU:n on pidettävä kiinni ilmastotavoitteistaan rahoituskriisista huolimatta. Neuvottelut ilmasto- ja energiapolitiikasta jatkuvat.
EU-päämiehet painottivat energian toimitusvarmuuden merkitystä. Toimitusvarmuuden lisäämiseksi on toteutettava nopeasti sähkön ja kaasun sisämarkkinat ja kehitettävä energiatehokkuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Itämeren alueen energiayhteyksiin, sillä Baltian maiden yhteydet eurooppalaisiin energiamarkkinoihin ovat puutteelliset.
Huippukokouksessa hyväksyttiin lisäksi Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus ja kuultiin Irlannin pääministeriä Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksestä
Suomi pitää tärkeänä, että aikanaan päästään ratkaisuun, joka mahdollistaa Lissabonin sopimuksen voimaantulon. (Kuva: Euroopan unionin neuvosto)Irlannin pääministeri esitti analyysin Lissabonin sopimuksesta järjestetystä kansanäänestyksestä. Asiaan palataan joulukuun kokouksessa, jolloin pohditaan miten tullaan toimimaan 2009 Lissabonin sopimuksen osalta.
Nizzassa 14. marraskuuta järjestettävään EU:n ja Venäjän huippukokoukseen asti komissio ja neuvosto jatkavat EU:n ja Venäjän suhteiden arviointia. Arvio otetaan huomioon jatkettaessa Venäjän kanssa neuvotteluja uudesta kumppanuussopimuksesta.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen. Sopimus määrittelee unionin yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan. Muuttovirtoja halutaan hallita niin vastaanottajamaan, alkuperämaan kuin muuttajankin etu huomioon ottaen.
Lisäksi Eurooppa-neuvosto sopi Euroopan unionin tulevaisuutta pohtivan mietintäryhmän jäsenistä. Mietintäryhmän puheenjohtajana toimii Felipe González Márquez ja varapuheenjohtajina Vaira Vike-Freiberga ja Jorma Ollila.
Lisätietoa:
Brysselin Eurooppa-neuvosto 15. ja 16. lokakuuta 2008. Puheenjohtajan päätelmät
EU sopi lisätoimista talouskriisin taltuttamiseksi ja vahvisti ilmastotavoitteensa
