Ilmasto- ja energiaillassa kannustettiin arjen pieniin tekoihin
"Muutosta ilmassa" -keskustelutilaisuudet EU:n ilmasto- ja energiapaketista järjestetään eri puolilla Suomea. Seminaarit ovat kaikille avoimia. (Kuva: Euroopan komissio)”Kyllä me pystymme!”, vakuutti ympäristöministeri Paula Lehtomäki kuulijoilleen. Euroopan unionin ja Suomen keinot sekä suunnitellut toimet ilmastonmuutoksen torjumisessa olivat aiheena Muutosta ilmassa? –keskustelutilaisuudessa Helsingissä.
Ministeri Lehtomäki vakuutti arkipäivän muutoksilla olevan merkittäviä vaikutuksia. Jos esimerkiksi 100 000 kotitaloutta siirtyy öljylämmityksestä pellettien käyttöön, vähenisivät hiilidioksipäästöt miljoonalla hiilidioksiditonnilla. Suomen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2006 noin 80 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
”Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän jokaisen asia: sammutetaan valot, vähennetään lämmitystä tai ilmastointia, lajitellaan jätteet ja kävellään pienet matkat. Ilmastonmuutos tarjoaa mahdollisuuksia eikä vaadi mullistuksia”, Lehtomäki luetteli.
Ministeri korosti ilmastonmuutoksen olevan globaali ongelma, johon pitää saada kaikki maat sitoutumaan. Euroopan unioni on ottanut vetoroolin ilmastonmuutoksen torjumisessa, vaikka unionin osuus koko maailman kasvihuonepäästöistä on vain 14 prosenttia.
EU:n ja Suomen sitoutumiselle päästövähennyksiin on painavat perusteet: nykytilanne on teollistuneiden maiden aikaansaamaa, joten siitä ei voi syyttää kehittymässä olevia maita eikä vastuuta sysätä heille. Toisaalta Suomen kasvihuonepäästöt ovat huippuluokkaa henkeä kohti maailmanlaajuisesti laskettaessa.
Helsingin yliopiston Metsätalolla 13. lokakuuta kansalaiset keskustelivat ministeri Lehtomäen kanssa muun muassa arkipäivän teoista ilmastonmuutosta vastaan, öljynkulutuksesta ja päästökaupasta. (Kuva: Eurooppatiedotus)Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Taisto Turunen arvioi öljynhinnan pysyvän korkeana tulevaisuudessakin. Myöskään sähkön hinta ei laske, sillä siihen vaikuttaa päästökauppa. ”Hintojen kallistuminen pistää kuluttajat miettimään käyttöä niin polttoaineissa kuin sähkönkulutuksessakin”, Turunen pohti.
Ylijohtaja Turunen kiinnitti yleisön huomiota siihen, että Suomessa otetaan nyt ensimmäistä kertaa tavoitteeksi energiankulutuksen pysäyttäminen ja sen asteittainen vähentäminen seuraavien kymmenien vuosien kuluessa. Eduskunta saa kansallisen ilmasto- energiastrategian käsittelyynsä marraskuussa.
Yleisökeskustelussa arjen pieniä tekoja pidettiin tarpeellisina, mutta riittämättöminä. Eräs kysyjistä viittasi kansainvälisen ilmastomuutospaneelin IPCC:n arvioihin, joiden mukaan tarvitaan dramaattisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. ”Jätteiden lajittelu ei todellakaan riitä”, oli hänen kommenttinsa.
Uudisrakentaminen kattaa vain prosentin koko rakennuskannastamme, huolehti toinen kysyjä. Lehtomäki muistutti kotitalousvähennyksestä, jota voi saada myös lämmitysjärjestelmän muuttamiseen ympäristöystävällisemmäksi.
Tilaisuudessa oltiin kiinnostuneita myös siitä, mihin päästökaupasta tulevia rahoja käytetään? Ministeri Lehtomäki kertoi, että päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, sillä päästökaupasta ei ole vielä tullut rahaa. Tulevaisuudessa yksi mahdollisuus voi olla rahastot, joilla tuetaan kehitysmaille hankittavaa ympäristöystävällistä teknologiaa.
Kansalaiset esittivät Lahdessa 1. lokakuuta huolestumisensa elinkeinoministeri Pekkariselle muun muassa kaupunginosien koulujen lakkauttamisesta ja sen aiheuttamasta liikenteen lisäyksestä kaupungin keskustaan. (Kuva: Eurooppatiedotus)Eurooppatiedotus on järjestänyt yhteistyössä ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa EU:n energia- ja ilmastopakettia käsitteleviä avoimia keskustelutilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tähän mennessä tilaisuuksia on pidetty 24.9. Kouvolassa, 29.9. Turussa, 1.10. Lahdessa, Helsingissä 13.10. ja Rovaniemellä 15.10. Tämän vuoden aikana keskustelutilaisuuksia järjestetään vielä Jyväskylässä 20.10. ja Hämeenlinnassa 3.11. Seminaarisarja jatkuu keväällä.
Tilaisuuksissa on ollut runsaasti yleisöä paikalla ja keskustelu on käynyt vilkkaana.
Yleisöä on kiinnostanut uusi Kioton jälkeinen ilmastosopimus, ruuhkamaksujen aikataulu, keinot jolla kulutusta saadaan kotitalouksissa vähenemään ja joukkoliikenteeseen panostamisen vaikutukset. Ministereiltä penättiin myös vastausta kysymykseen tuleeko kunnille sitovia velvoitteita ja millaisia keppejä ja porkkanoita on suunnitteilla kunnallisille päättäjille. Sijoitetaanko tulevaisuudessa enemmän energiantuotantomuotojen tutkimukseen ja kehitykseen? Pitääkö elintasoa laskea, jotta päästöt saadaan kuriin?
Huolestumisensa kansalaiset esittivät ministereille arjen asioista ja kansainvälisistä kysymyksistä. Aiheuttaako julkinen kilpailutus sen, että lähiruokaa ei suosita hinnan määrätessä? Ottaako EU tarpeeksi huomioon kehitysmaat? Huolestumista aiheutti myös massatapahtumien ympäristövaikutukset, Suomen puuvarojen hupeneminen ja ydinvoimaan tarvittavan uraanin epämääräiset tuotanto-olosuhteet. Tuulivoiman lisäämistä toivottiin.
