Saavutettavuustyökalut

Uutinen 3.11.2008

Kansalaiset ovat keskustelleet vilkkaasti EU:n ajankohtaisista asioista

Kuva: Eurooppatiedotus"20/20 -ministerit maakunnissa" -keskustelutilaisuuksien sarja on yli puolivälin. Kiertueen toivotaan lisäävän hallituksen ja kansalaisten vuorovaikutusta EU-asioista.

Kiinnostusta on herättänyt jäsenmaiden vaikutusmahdollisuudet EU:ssa, Venäjä sekä Lissabonin sopimus ja kansanäänestys. Syyskuussa alkaneessa "20/20 -ministerit maakunnissa " tilaisuuksien sarjassa on lisäksi pohdittu eurovaalien äänestysvilkkautta ja EU:n syvintä olemusta.

Ministerien EU-keskustelutilaisuuksien sarja "20/20 -ministerit maakunnissa" käynnistyi 4. syyskuuta Helsingistä pääministeri Vanhasen johdolla. Vanhanen korosti puheenvuorossaan muun muassa, ettei EU:iin saa antaa syntyä ytimiä, vaan kaikkien jäsenmaiden tulee halutessaan päästä mukaan unionissa tapahtuvaan kehitykseen. Suomi haluaa olla kaikessa vaikuttamisessa mukana, painotti Vanhanen. Yleisön kysymykset liittyivät erityisesti Venäjään ja Georgian kriisiin.

Samana päivänä ministeri Thors kävi EU-keskustelua ahvenanmaalaisten kanssa Maarianhaminassa. Kiinnostusta herätti ennen kaikkea Ahvenanmaan vaikutusvalta EU:ssa ja Lissabonin sopimus.

Seuraavalla viikolla ministeri Cronbergn EU-ilta kokosi Joensuussa innokkaiden keskustelijoiden joukon pohtimaan muun muassa työvoiman liikkuvuutta. Ministeri tarkasteli EU:ta erityisesti työelämän näkökulmasta. Lisäksi hän kertoi itse vastustaneensa EU:ta vielä 90-luvun puolivälissä, mutta Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana hän näki EU:n mukanaan tuoman kansainvälistymisen tärkeänä maakunnalle. On vaikea kuvitella, millainen Suomi olisi jos emme olisi osa unionia, pohti Cronberg.

Brax huolissaan EU:n avoimuusasetuksen uudistamisesta, yleisöä mietitytti Venäjän EU-jäsenyys

Lahdessa 17. syyskuuta oikeusministeri Brax oli huolissaan komission keväällä antamasta ehdotuksesta EU:n avoimuusasetuksen uudistamisesta. Brax totesi neuvotteluista tulevan vaikeat, koska monet avoimuuteen Suomea kielteisemmin suhtautuvat maat kannattavat komission ehdottamia rajoituksia asiakirjajulkisuuteen. Hänen mielestään nykyinen avoimuusasetus on toiminut hyvin. Se on pakottanut unionin toimielimet jatkuvasti arvioimaan omaa avoimuuttaan. Tieto on valtaa, totesi Brax.

Hyvin toimineet asetuksen keskeiset periaatteet ovat tässä uudistuksessa uhattuina. EU:n asiakirjat ovat vuodelta 2001 peräisin olevan asetuksen mukaan pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjan luovuttamisesta voidaan kieltäytyä vain, jos tähän on jokin pakottava syy, kuten yleinen turvallisuus tai kansainvälisten suhteiden ylläpito. Komissio esittää, että esimerkiksi joitain asiakirjaryhmiä rajattaisiin kokonaan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle eli niitä ei tarvitsisi luovuttaa. Toteutuessaan ehdotus rajaisi asiakirjojen saatavuutta useilla tavoilla nykyiseen verrattuna.

Kuva: EurooppatiedotusMinisteriltä tivattiin Lahdessa, miksi Lissabonin sopimuksesta ei järjestetty kansanäänestystä.

Lahden Sibeliustalolla Braxia oli kuuntelemassa satakunta henkeä. Venäjä puhutti yleisöä myös täällä. Lisäksi tiedusteltiin myös sitä, miksi Suomessa ei järjestetty kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta, johon kommentaattorina toiminut Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala totesi, että meille on valittu 200 kansanedustajaa päättämään monimutkaisista ja vaikeista asioista. Kansanäänestys merkitsisi mediavallan kasvua. Media pystyy ohjailemaan kansan mielipidettä jo sen kautta, mitä asioita nostaa esille. Lisäksi kysyttiin, miksi Venäjää ei ole otettu EU:n jäseneksi, johon Brax totesi, ettei Venäjä ole hakenut EU:n jäseneksi. Hän lisäsi, ettei Venäjä nykyisellään täytä hakijalta vaadittavia oikeusvaltion ja demokratian edellytyksiä.

Pohjanmaalla pohdittiin eurovaaleja ja jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa

Kokkolassa 23. syyskuuta ministeri Vehviläinen keskittyi ajankohtaisten EU-aiheiden erityisesti EU:n liikennepolitiikkaan. Hän kertoi muun muassa, että EU ei ole nostamassa mopokortin ikärajaa, mutta kortin hinta nousee. Vehviläisen kommentaattorina toiminut sanomalehti Keskipohjalaisen päätoimittaja Lassi Jaakkola pohti puheenvuorossaan kansalaisten laimeaa kiinnostus EU-vaaleja kohtaan. Hänen mukaan tämä saattaa selittyä myös poliittisten vaihtoehtojen vähyydellä. Ministeri Vehviläinen myönsi vähäisen vaihtoehtojen määrän. Jaakkola pohti myös siitä, miten alas EU-vaalien äänestysprosentti voi vajota, jotta vaaleilla olisi vielä oikeutusta. Ministeri huomautti, että tämä on huolenaihe laajemminkin.

Kuva: EurooppatiedotusVaasassa sali oli tupaten täynnä, kun lähes kaksisataa pohjalaista saapui kuulemaan ministeri Stubbin näkemyksiä EU-asioista.

Vaasassa ministeri Stubb kiteytti sanomansa tuttuun tapaansa muutamaan pointtiin. Ajankohtaisimpina EU-kysymyksinä hän piti:

  • Euroopan parlamentin vaaleja
  • Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa
  • finanssikriisiä
  • Georgian kriisin merkitystä EU:lle
  • Lissabonin sopimuksen kohtaloa

Yleisö Vaasassa ei päästänyt ministeriä vähällä. Tilaisuudessa kuultiin kriittisiä kysymyksiä ja kommentteja päivänpolttavista EU-kysymyksistä. Vilkkaassa keskustelussa esille nousivat finanssikriisin ohella Venäjän lähialuepolitiikka, Suomen Nato-jäsenyyden näkymät sekä Turkin mahdollinen EU-jäsenyys.

Myös isojen jäsenmaiden ja EU-virkamiesten valta EU:ssa askarrutti yleisöä. Lisäksi kaivattiin perusteluja sille, miksi kansalaiset Suomessa eivät päässeet äänestämään Lissabonin sopimuksesta.

Ministeri Stubbin kommentaattorina Vaasassa ollut Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila totesi jäsenmaiden olevan finanssikriisiin myötä tilanteessa, jossa unionin toimintakyky todella punnitaan. Eurooppalaista yhtenäisyyttä on rakennettu pitkälti talouden keinoin. Mantila pohti, onnistutaanko tällä kertaa tekemään poliittisia päätöksiä talouden pelastamiseksi. Ministeri Stubb painotti, että jäsenvaltioiden hötkyilyn sijaan tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Yhteinen valuutta ja rahapolitiikka luovat vakautta, mutta uusille mekanismeille olisi tarvetta.

Heti seuraavana päivänä ministeri Lindénin tilaisuudessa Oulussa yleisöä kiinnosti erityisesti viestintäasiat. Kysymyksiä esitettiin muun muassa verkkokeskustelujen moderoinnista, teleoperaattoreiden asiakaspalvelusta ja hinnoittelusta

Suomenlahden rannalla keskusteltiin erityisesti Venäjästä

Kouvolassa pohdittiin ministeri Häkämiehen johdolla EU:n kehittyvää puolustusta ja kriisinhallintaa. Häkämies totesi, ettei EU:n yhteistä puolustusta konkreettisesti ole olemassa, vaan jäsenmaat osallistuvat muun muassa yhteisten suorituskykyjen kehittämiseen. Kehittämistyö ja hankinnat tulevat yhdessä halvemmaksi. Esiin nousee kysymykset keskittyivät erityisesti Venäjään.

Niin ministeri kuin kommentaattorina toiminut Kouvolan Sanomien päätoimittaja Ville Pohjonen painottivat molemmat, ettei EU:lla oikeastaan ole olemassa Venäjä-EU -suhdetta, vaan Venäjä mieluiten neuvottelee kahdenvälisesti eri jäsenmaiden kanssa ja sopii kahdenvälisesti asioista. Molemmat myös painottivat, että EU:n olisi hyvä hankkia toimiva Venäjä-politiikka.

Kuva: EurooppatiedotusKeskustelutilaisuuksissa on ollut vilkasta, yleisö on esittänyt ministereille tiukkoja kysymyksiä niin Turkin EU-jäsenyydestä kuin työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Porvoossa vuoropuhelu ministeri Wallinin, kommentaattorina toimineen Borgåbladetin päätoimittaja Holmströmin ja yleisön kesken oli vilkasta. Ministeri teki ensin lyhyen historiallisen katsauksen EU:sta, jonka jälkeen siirtyi puhumaan erityisesti nuorten mahdollisuuksista integroitua yhteiskuntaan sekä syntyperäiset että maahanmuuttajat. Hän puhui myös urheilusta, joka on toimiala, millä EU:lla ei vielä ole toimivaltaa ja sen lisääminen mahdollistaisi muun muassa määrärahojen hakemisen myös urheilutoimintaan.

Päätoimittaja Holmström mietti, kuinka moni ennen Suomen EU-jäsenyyttä esitetyistä asioista on toteutunut? Ennen Suomen EU-jäsenyyttä oltiin sitä mieltä, että ruoka ja autot halpenevat, passijonoista päästään ja saksalaiset ostavat rantatonttimme. Holmström otti esiin myös EU-projektien monimutkaiset hakuprosessit ja kummalliset kohdennukset. Hän nosti esimerkiksi tanskalaisen , joka oli hakenut ja saanut 100 000 euroa EU-tukea laskettelukeskukseen saarelle, jolla ei ole ainuttakaan nyppylää. Holmström totesi, että EU:n hyvä asia ja sen perusidea on toimiva, mutta siihen tulee suhtautua kriittisesti, jotta se kehittyisi oikeaan suuntaan.

Yleisö nosti esiin muun muassa Turkin EU-jäsenyyden mahdollisuudet ja Venäjän pitkän maarajan. Lisäksi kysyttiin, onko nähtävissä, että byrokratia EU:ssa vähenee. Tähän ministeri vastasi, että ehkä tietyissä asioissa. Esimerkkinä hän mainitsi, että maataloudessa saattaa tapahtua tietynlaista rationalisointia.

Vielä on mahdollisuus osallistua EU-keskustelutilaisuuksiin

Kukin hallituksen 20 ministeristä osallistuu syksyn aikana yhteen Suomen 20 maakunnassa järjestettävästä EU-keskustelutilaisuudesta. Ministerit ovat pitäneet tilaisuuksia hyödyllisinä ja kansalaiset ovat esittäneet tilaisuuksissa vilkkaasti kysymyksiä ja mielipiteitään.

Kiertueen toivotaan lisäävän hallituksen ja kansalaisten välistä vuoropuhelua sekä nostavan EU-asioita keskusteluun etenkin ennen Euroopan parlamentin vaaleja kesäkuussa 2009. Tervetuloa osallistumaan loppuvuoden tilaisuuksiin.

Ajantasainen listaus tapahtumista

Kuvat: Eurooppatiedotus

Seuraa meitä