Unionin jäsenmaat sopivat yhteistyöstä talouskriisin taltuttamiseksi
Suomen tavoitteena EU:n epävirallisessa huippukokouksessa oli muun muassa edistää finanssivalvonnan kansainvälisestä järjestelmästä sopimista. (Kuva: Euroopan unionin neuvosto)EU-puheenjohtajamaa Tshekki kutsui unionin jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiehet epäviralliseen lounastapaamiseen Brysselissä. Kokouksen aiheena olivat maailman talous- ja rahoitusmarkkinatilanne sekä unionin sisämarkkinoiden toiminta. Tapaamisessa unionin jäsenmaiden päämiehet keskustelivat rahoitussektorin toimivuudesta ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta.
Suomesta sunnuntaina 1. maaliskuuta pidettyyn kokoukseen osallistui pääministeri Matti Vanhanen. Tapaamisessa unionin jäsenmaiden päämiehet suhtautuivat luottavaisesti EU-maiden talouksien keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymiin, mutta samalla oltiin yhtä mieltä koordinoidun, yhteisiin sisämarkkinoihin ja EMU:uun pohjaavan yhteistyön välttämättömyydestä. Kokouksessa sovittiin toimista luottamuksen rakentamiseksi, taloudellisen vakauden edistämiseksi ja reaalitalouden saattamiseksi takaisin raiteilleen. Myös yhteistyötä globaalilla tasolla linjattiin.
Suomi kannattaa unionin elvytysohjelman toteuttamista
EU-maat pitävät tärkeänä, että rahoituslaitosten valvontaa tehostetaan. (Kuva: Euroopan komissio)EU-maiden kokousta edeltäneellä viikolla eduskunnan suuressa valiokunnassa kuultavana ollut pääministeri Matti Vanhanen korosti, ettei talouskriisin torjunnalla saa vääristää kilpailua tai luoda protektionismia. Protektionismin tuomitsemisen lisäksi Suomen tavoitteina kokouksessa oli ajaa unionin oman elvytyspaketin toimeenpanoa, muistuttaa talouskriisin jälkeiseen aikaan varautumisesta erityisesti tuottavuuden ja työllisyyden nostamisen osalta, sekä tukea finanssivalvonnan kansainvälisestä järjestelmästä sopimista.
Brysselin kokouksen osallistujat näkivät ratkaisevan tärkeänä, että rahoituslaitosten sääntelyä ja valvontaa parannetaan ja jäsenmaiden julkistalouksien pitkän aikavälin vakaus varmistetaan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Makrotaloudellisen vakauden merkitystä koko Euroopassa korostettiin. EU-maiden päämiehet tunnustivat Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaiden väliset erot, mutta talousavun tapauskohtaisuutta painotettiin. Tapauskohtaista harkintaa on käytetty aiemmin jo esimerkiksi päätöksessä tukea talousvaikeuksiin ajautunutta unionin ulkopuolista Islantia. Euroopan talouden elvytyspaketin arviointi ja toimeenpano jätettiin kevään Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.
Jäsenmaat haluavat panostaa unionin sisäisiin toimenpiteisiin
Euroopan autoteollisuuden kriisiin vastataan autokannan uudistamista tehostamalla. (Kuva: Euroopan komissio)Kokous tuomitsi protektionismin ja korosti EU:n sisämarkkinoita päävälineenä kasvun ja työllisyyden luomisessa, minkä toimivuutta Euroopan komission tulee valvoa. Työpaikkojen menetyksiä olisi rajoitettava hyödyntämällä Euroopan sosiaalirahaston kaltaisia instrumentteja aiempaa paremmin. Erityinen työllisyyskysymyksiin keskittyvä huippukokous pidetään toukokuussa Prahassa, ja sen tehtäväksi annettiin sopia konkreettisista tavoitteista ja toimenpiteistä talouskriisin sosiaalisten ja työllisyysvaikutusten lievittämiseksi.
EU-maiden johtajat näkivät myös tärkeänä varmistaa, että unionin sisäiset toimenpiteet taloudellisen vakauden säilyttämiseksi ja avointen markkinoiden edistämiseksi heijastuvat riittävästi kansainvälisellle tasolle. Tällä viitattiin huhtikuun alussa Lontoossa järjestettävään G20-maiden huippukokoukseen, johon valmistautumisesta Iso-Britannia ja Saksa antoivat Brysselin tapaamisen yhteydessä tilannekatsauksen. Euroopan komission aiemmin kokousviikolla antama lausunto autoteollisuusalasta ja sen kriisiin vastaamisesta otettiin unionin jäsenmaiden päämiesten keskuudessa ilolla vastaan. Erityisesti kiiteltiin autokannan uudistumista koskevien ohjelmien Euroopan tason koordinoinnin tehostamista.
Lisätietoja:
Yhteistyötä kriisin voittamiseksi, Euroopan unionin neuvosto, 1.3.2009 (englanninkielinen)
