Saavutettavuustyökalut

Uutinen 12.3.2009

Lisää vauhtia eurooppalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun

Kuva: YLEMinisteri Stubbin mielestä turvallisuuspolitiikasta puhutaan Suomessa liian vähän, aihe koetaan edelleen vaikeaksi. Stubb kehotti kaikkia mukaan turvallisuupoliittiseen keskusteluun. (Kuva: YLE)

Kansainvälinen järjestelmä on myllerryksessä ja maailma on moninapaistumassa. Kuluva vuosi tulee ulkoministeri Stubbin mukaan olemaan tärkeä kansainvälisessä politiikassa. Yhdysvaltojen rinnalle on nousemassa uusia napoja, niitä voivat olla Kiina, Intia, Brasilia, EU ja Venäjä. Myös kansainvälisten instituutioiden merkitys kasvaa.

Helsingin yliopistolla 10. maaliskuuta Eurooppatiedotuksen Turpo auki -tilaisuudessa alustivat ulkoministeri Alexander Stubbin lisäksi ohjelmajohtaja Hanna Ojanen Ulkopoliittisesta instituutista. Kommenttipuheenvuoron esitti kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta pitäisi voida keskustella yhtä luonnollisesti kuin puhutaan vaikkapa kunnallispolitiikasta tai eläkkeistä. On suvaittava uusia ajatuksia ja erimielisyyttä, se luo keskustelua. "Urpoa on käydä keskustelua no comments -periaatteella", herätteli ministeri Stubb.

Suomen ulkopolitiikan tukipilarit ovat Stubbin mukaan EU, Nato ja Pohjoismaat. Yhdistyneet kansakunnat toimii näille kaikille kattojärjestönä, eikä ilman YK-mandaattia tehdä mitään. EU:n ulko- ja turvallisuuspoltiikka on kehittynyt erittäin nopeasti. Maastrichtin sopimuksessa 1992 aihe mainittiin ensimmäisen kerran ja Lissabonin sopimus tulee vahvistamaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin 1995 pohjoismainen yhteistyö viileni, sillä Norja ja Islanti jättäytyivät EU:n ulkopuolelle. EU jäsenyys on Stubbin mukaan ollut hyvä Suomelle, sillä pienen maan ääni kuuluu paremmin EU:n kautta kuin yksin. Nyt myös Pohjoismaiseen yhteistyöhön ollaan jälleen puhaltamassa uutta puhtia, puhutaankin NoRSu -yhteistyöstä (Norja-Ruotsi-Suomi).

Naton ja EU:n oman puolustuksen suhde herätti väittelyä

Kuva: ulkoministeriöYleisöä huvitti, kun Ojanen kertoi Naton verkkosivuilta löytyvän maininnan, että Suomi on Natolle tärkeä mutta Ruotsi on Natolle erittäin tärkeä. (Kuva: ulkoministeriö)

Suomi liittyi Euroopan unioniin saadakseen turvaa, vaikka vuonna 1995 EU ei ollutkaan vielä turvallisuuspoliittinen toimija, kertoi Ojanen. Jäsenmaiden turvallisuuspolitiikat ovat lähentyneet toisiaan ja EU on nykyään vahvasti eurooppalainen turvallisuusrakenne.

Ojanen pohti myös sitä, onko Suomi EU:lle tärkeä.

Onko NATO eurooppalainen turvallisuuusrakenne?. Toisille Nato on EU:n turvallisuuden perusta, toisille se on ohimenevä vaihe ennen EU:n omaa puolustusta. Suomi on aktiivinen toimija Natossa vaikka ei ole sen jäsen. Suomi on myös Natolle tärkeä. Ojanen pohti myös,sitä, onko Naton tulevaisuus muualla kuin Euroopassa.

Heinäluoma: Suomen turvallisuuspoliittinen keskustelu on Euroopan vilkkainta

Kuva: ulkoministeriöKansanedustaja Heinäluoman mielestä EU:n turvallisuus- ja puolustusasiat ovat jääneet Suomessa Nato-keskustelun jalkoihin. (Kuva: ulkoministeriö)

Kommentaattorina toimineen kansanedustaja Eero Heinäluoman mukaan Nato-jäsenyys ei ole tarpeen. Euroopan unioni toimii jo riittävänä ennaltaehkäisevänä pelotteena. Jos EU-maahan hyökättäisiin, hyökkääjä saisi niskaansa kaikki EU-maat. Heinäluoman mielestä EU ei voisi jättää jäseniään pulaan, muuten se olisi EU:n romahdus. Suomi on perinteisesti hoitanut itse oman puolustuksensa, mutta nyt rinnalle on noussut mielenkiinto kansainväliseen yhteistyöhön, kuten EU:n puolustukseen.

Eduskunnassa vallitsee yhteisymmärrys EU:n turvatakuista, Suomi sitoutuu niihin. Ruotsi on samalla linjalla. Heinäluoma korosti, että Naton rauhankumppanuusmaana Suomi on priimus. Jäsenenä vaatimukset Naton suunnalta olisivat aivan toisenlaiset.

Keskustelussa perättiin kritiikkiä turvallisuuspoliittiseen keskusteluun

Kuva: ulkoministeriöHelsingissä eurooppalaisesta turvallisuuspolitiikasta kuulemaan ja keskustelemaan oli kokoontunut lähes kolmesataa henkeä. (Kuva: ulkoministeriö.)

Yleisö halusi tietää miksi Natolle päällekkäistä järjestöä rakennetaan, vaikka kaikkia jäsenmaita EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei kiinnosta. Ulkoministeri Stubbin mielestä EU:n oma puolustus ja Nato täydentävät toisiaan, eikä Nato-jäsenyys suinkaan sulje pois EU:n omaa puolustusta. Ulkopoliittisen instituutin Ojanen lisäsi tähän, että itse asiassa myös Nato kannattaa eurooppalaista puolustusta, sillä se jakaisi Naton taakkaa. Tällä hetkellä 80% operaatioista joissa EU on mukana tapahtuu Naton lipun alla.

Yleisöstä huomautettiin, että EU-kritiikki on jäänyt turvallisuuspoliittisessa keskustelussa liian vähälle. Kysyjä kehotti muistamaan, että joillain EU-mailla on siirtomaavaltamenneisyys, eikä kolmansien maiden asioihin sekaantumista katsota pelkästään hyvällä kriisinhallintaoperaatioiden ollessa kyseessä.

Yleistöstä esitettiin myös toive, että seuraavissa tilaisuuksissa puhuttaisiin naisten roolista turvallisuuspolitiikassa. Lisäksi toivottiin tuotavan esiin laajan turvallisuuden -käsitettä. Tähän ministeri Stubb totesti, että turvallisuuspolitiikan on oltava kokonaisvaltaista ja se käsittää ilman muuta myös muun muassa ilmastonmuutoksen, terrorismin, köyhyyden ja järjestäytyneen rikollisuuden.

Turpo auki -sarja edistää avointa keskustelua eurooppalaisesta turvallisuuspolitiikasta

Helsingistä alkanut tilaisuuksien sarja jatkuu kevään ajan. Eurooppatiedotuksen verkkosivujen kalenterissa ilmoitetaan tarkemmat tiedot tulevista tapahtumista.

16.3. MikkeliTurpo</span> auki
16.3. Rovaniemi
17.3. Hämeenlinna
23.3. Turku
1.4. Oulu
6.4. Kuopio
7.4. Joensuu
8.4. Seinäjoki ja Vaasa
16.4. Lappeenranta
21.4. Tampere
22.4. Pori
27.4. Porvoo (tilaisuus on kaksikielinen)
5.5. Hamina
20.5. Maarianhamina (tilaisuus on ruotsinkielinen)

Suomi on ollut alusta saakka aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittämisessä

Kuva: Euroopan unionin neuvostoEU käynnisti viime vuonna sotilaallisen kriisinhallintaoperaation Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa (EUFOR Tchad/RCA). Operaatiolla pyritään estämään Darfurin kriisin vaikutusten leviäminen naapurimaihin. (Kuva: Euroopan unionin neuvosto)

Yhteisen ulko- ja turvallisuupolitiikan periaate vahvistettiin Maastrichtin sopimuksessa 1992. EU-maat olivat tyytymättömiä siihen, että Euroopan union ulkopolitiikan keinot olivat mitättömät EU:n taloudelliseen vaikutusvaltaan nähden. Vuoden 1997 Amsterdamin-sopimuksessa EU lähti ensimmäisen kerran kriisinhallinnan tielle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään edelleen Lissabonin sopimuksen myötä. Sopimuksessa mainitut turvatakuut lisäisivät EU-jäsenmaiden keskinäistä avunantovelvollisuutta mikäli EU-maan kimppuun hyökättäisiin. Lisäksi Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unioniin nimitettäisiin EU:n "presidentti" eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja "ulkoministeri" eli EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

EU on osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa luonut myös Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP). EU:n sotilasjoukot voivat osallistua humanitäärisiin ja pelastustehtäviin, rauhanturvaamiseen, kriisinhallintaan ja rauhan palauttamiseen. Yksittäiset sotilas- ja poliisioperaatiot toteutetaan tehtäväkohtaisesti, ja niihin osallistuu sotilaita ja poliiseja eri EU-maista. EU:lla ei ole vakinaista armeijaa.

Ensimmäiset ETPP-operaatiot toteutettiin Balkanilla. EUFOR-vakauttamisejoukkojen johtamisvastuu Bosnia ja Herzegovinassa siirtyi Natolta EU.lle vuonna 2005. Lyhyempiä operaatioita on sen jälkeen ollut Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.

Merkittävä askel on ollut EU:n puolustuviraston (European Defence Agency) perustaminen vuonna 2004. Puolustusvirasto vastaa EU:n puolustusvoimavarojen kehittämisestä sekä puolustusmateriaali-, tutkimus- ja hankintayhteistyöstä. Puolustusviraston odotetaan tuovan tehokkuutta ja laadullista ohjausta unionin sotilaallisten voimavarojen kehittämiseen.

Lisätietoja:

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan unionin sivuilla

Yleiset asiat ja ulkosuhteet

Stubb: Kansainvälinen politiikka näyttää hyvältä, YLE 10.3.2009

EU:n tiivistyvä puolustus – Euroopan puolustusvirasto -kirja

Ulkoasiainministeriön tilannekatsaus: Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 2007

Seuraa meitä