Saavutettavuustyökalut

Uutinen 30.3.2009

Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Etelä-Karjala

Jäsenyyden alussa puhuttiin aika paljon ruuan hinnasta, ja se on ainakin laskenut, samoin kuin tietysti alkoholin ja oluen hinta Suomalaisten myönteiseen kantaan vaikutti ehkä vielä enemmän Venäjän pelko ja turvallisuuden lisääntyminen.

Perinneratsukko Lappeenrannan Pusupuistossa. Taustalla Lappeenrannan taistelun muistomerkki.Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Toteaa Etelä-Saimaa -lehden toimittaja Urpo Laaninen, jota pyysimme pohtimaan Suomen EU-jäsenyyden aikaa.

Miten luonnehtisit merkittävimpiä muutoksia, joita Etelä-Karjalassa on tapahtunut Suomen EU-jäsenyyden aikana?

Toimittajan ja virkamiehen näkökulmasta ainakin ovat suurin muutos kymmenet ja sadat EU-hankkeet, joita on polkaistu liikkeelle vuoden 1995 jälkeen. Niistä on tehty sadoittain juttuja lehtiin, ja kriittisempiä olisi voitu olla, sekä päättäjien että lehdistön piirissä. Lisäksi maakuntaan on tullut EU-byrokratia myrreineen ja muine ylimääräisine organisaatioineen, joka hyväksyy EU-projektit.

Mikä EU-jäsenyydessä on ollut pettymys – mikä on ehkä yllättänyt
myönteisesti?

Suurin pettymys on ollut tämä tarpeeton byrokratia. Rahaa on ehkä
pantu turhuuksiin, mutta toisaalta ilman EU-tukia monet tärkeät hankkeet olisivat jääneet toteutumassa. Toisaalta tuntuu turhalta, että omaa suomalaista rahaa kierrätetään takaisin EU-hankkeiden kautta. Eikö niistä olisi voitu päättää ihan itse?

Suomen maatalous on kokenut kovin EU-kaudella, mutta toisaalta erilaisilla projekteilla on saatu maaseutu entistä viihtyisämmäksi. Muutos on selvästi näkyvissä maanteiden varsilla, vaikka lehmiä enää harvoin näkee.

Hiekkalinna Lappeenrannassa v.2004. Linna rakennettiin miljoonasta kilosta hiekkaa. Se osoittautui matkailulliseksi vetonaulaksi, katsojia kävi n. 50.000. Hanke sai myös EU-rahaa.

Millaisia konkreettisia hyötyjä EU-jäsenyys on tuonut maakunnalle
ja eteläkarjalaisille?

Mainitut monet hyvät projektit ja hankkeet ovat olleet hyödyksi. Ilman EU-rahaa niitä ei olisi saatu aikaan. Venäjän rajamaakuntana Etelä-Karjala on hyötynyt raja-alueyhteistyön rahoista (Interreg ja Tacis).

Entä EU:n tuomat hankaluudet maakunnalle, sen ihmisille ja
elinkeinoelämälle?

Haittana on tuo suuri byrokratia, mutta eipä kai EU:sta ole pahemmin ollut haittaa Etelä-Karjalan kannalta. Euron tulokaan ei aiheuttanut suuria vaikeuksia, vaikka vielä itsekin jotkin isommat hinnat (autot, asunnot) ajattelen mieluummin markkoina.

Onko EU:sta saatu sitä hyötyä, mitä odotettiin ennen jäsenyyttä? Toisaalta ovatko tuon ajan pelot ja uhkakuvat toteutuneet?

Jäsenyyden puhuttiin aika paljon ruuan hinnasta, ja se on ainakin laskenut, samoin kuin tietysti alkoholin ja oluen hinta. Suomalaisten myönteiseen kantaa vaikutti ehkä vielä enemmän Venäjän pelko ja turvallisuuden lisääntyminen. EU:n turvatakuut ovat hyvä asia, ja ehkä Venäjän pelko on lieventynyt.

Saldo 10 vuoden jälkeen?

Loppusaldo on mielestäni kuitenkin aika myönteinen. Tietysti
EU-päätöksenteon hitautta ja monimutkaisuus aiheuttaa hämminkiä.
Perustuslakiuudistusta jauhetaan varmasti vielä vuosia.

Minkälaiselta näyttää maakunnan tulevaisuus laajentuneessa ja edelleen laajentuvassa EU:ssa?

Ilman muuta on selvää, että Etelä-Karjala ei saa samanlaisia tukia kuin tähän asti, koska EU:n rahat menevät uusille, entiseen itäblokkiin kuuluneille köyhille jäsenmaille. Toisaalta yhteisöaloitteiden tuet kasvavat. Etelä-Karjala ja Venäjän
lähialue voivat hyötyä entistä enemmän Interreg- ja Tacis-rahoituksesta.

Toimittaja Urpo Laaninen /> Etelä-Saimaa

Ensi viikolla ajatuksia Etelä-Savosta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala

Seuraa meitä