Maidenväliset ongelmat jarruttavat jäsenyysneuvotteluja
Euroopan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita. (Kuva: Euroopan komissio)Euroopan parlamentti ja EU-maiden ulkoministerit käsittelivät maaliskuussa unionin laajentumista. Ehdokasmaiden jäsenyysneuvottelujen on todettu hidastuneen, mutta maiden yleiskehitys on edennyt.
EU-maiden ulkoministerit keskustelivat tapaamisessaan EU:n tulevaisuuden näkymistä. Osa unionin jäsenmaista näkee Lissabonin sopimuksen voimaan saattamisen ehtona unionin laajentumiselle. Esimerkiksi Ranskan ja Saksan mielestä EU:n laajentaminen ei ole kannattavaa, ennen kuin unionin nykyisiä rakenteita on vahvistettu. Osa unionin jäsenmaista puolestaan korostaa EU:n laajentumisen ja avoimuuden tärkeyttä. Kaikille Länsi-Balkanin valtioille luvattiin Euroopan unionin jäsenyys vuonna 2003 pidetyssä Thessalonikin Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
Nykyinen unionin laajentumiskierros kattaa Kroatian, Makedonian (entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia eli FYROM) sekä Turkin. Maille on annettu mahdollisuus EU-jäsenyyteen edellyttäen, että ne täyttävät jäsenyydelle asetetut ehdot. Euroopan parlamentti käsitteli maaliskuun täysistuntoviikollaan kunkin ehdokasmaan jäsenyysneuvottelujen etenemistä.
Turkki on Euroopan unionille strategisesti tärkeä
Turkin presidentti Abdullah Gül ja Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso keskustelivat Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen etenemisestä maaliskuun lopulla. Kyseessä oli ensimmäinen Turkin presidentin vierailu Euroopan komissiossa. (Kuva: Euroopan komissio)Turkin uudistustahti on hidastunut jo kolmena vuonna peräkkäin. EU:n jäsenyysneuvottelut koostuvat yhteensä 35 neuvotteluluvusta, ja näistä on Turkin kanssa avattu vain kymmenen. Ainoastaan yksi luku, tiede ja tutkimus, on toistaiseksi saatu suljettua. Euroopan parlamentti onkin kehottanut Turkin hallitusta osoittamaan poliittista tahtoa jatkaa uudistuksia, joihin maa sitoutui liittymisneuvotteluiden alkaessa vuonna 2005. Ainakin energiaa koskeva neuvotteluluku toivotaan saavan vielä avatuksi Turkin kanssa ennen Tshekin EU-puheenjohtajuuskauden päätöstä kesällä 2009.
Turkki on strategisesti tärkeä EU:lle energiansaannin turvaamisessa ja konfliktien ehkäisemisessä. Maa on edistänyt huomattavasti Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, ja sillä on aktiivinen ja rakentava rooli suhteessa Etelä-Kaukasukseen ja Lähi-itään. Turkki toimi sovittelijana myös viime vuonna kärjistyneessä Georgian konfliktissa. Turkin suhteet Kreikkaan ovat kehittyneet myönteisesti, mutta suhteiden normalisointi Kyproksen tasavallan kanssa ei ole edelleenkään edistynyt. Turkki myös vastustaa EU:n ja Naton yhteistyötä, jossa kaikki unionin jäsenvaltiot olisivat mukana.
Turkin edellytykset täyttää jäsenyysvelvoitteet ovat kuitenkin parantuneet. Se on nykyisin toimintakykyinen markkintalous. Myös jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet maa täyttää riittävässä määrin. Ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelun osalta Turkin edistys on kuitenkin ollut vähäistä, eikä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifiointi ole edennyt.
Kroatian jäsenyysneuvottelut saadaan päätökseen ehkä vielä tänä vuonna
Kroatia on pinta-alaltaan toiseksi suurin entisen Jugoslavian valtioista. (Kuva: Euroopan komissio)Kroatian jäsenyysneuvottelut ovat olleet pitkään pysähdyksissä maan kahdenvälisten ongelmien, erityisesti Kroatian ja Slovenian välisen maa- ja merirajakiistan vuoksi. Slovenia esti unionin uusien jäsenyysneuvottelulukujen avaamisen Kroatian kanssa joulukuussa 2008. Sekä Slovenia että Kroatia ovat kuitenkin hyväksyneet sovittelutyöryhmän perustamisen maiden välisen kiistan ratkaisemiseksi. Työryhmää johtaa Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari.
Jäsenyysneuvottelut Kroatian kanssa on rajakiistasta huolimatta mahdollista saada päätökseen komission alkuperäisen aikataulun mukaan vielä tämän vuoden aikana, sillä maa on edistynyt uudistusten toteuttamisessa hyvin. Komissio on jo suositellut neuvostolle teknisen työryhmän perustamista Kroatian liittymissopimuksen laatimiseksi.
Liittymisneuvottelujen eteneminen päätösvaiheeseen edellyttää vielä uudistustyötä erityisesti Kroatian oikeuslaitoksissa ja julkishallinnossa. Suurimpia ongelmia ovat edelleen järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio, joihin maan olisi puututtava nopeasti. Taloudellisten arviointiperusteiden pohjalta tarkasteltuna Kroatia on toimiva markkinatalous. Se on yhdentynyt hyvin EU:n talouteen, ja myös maan lainsäädännön yhdenmukaistaminen unionin sääntöjen kanssa on useilla aloilla erittäin pitkällä.
Makedonia odottaa jäsenyysneuvottelujen aloittamista
Makedonia itsenäistyi Kroatian tavoin vuonna 1991 Jugoslavian hajottua. (Kuva: Eurooppatiedotus)Entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettiin EU-ehdokasvaltion asema Eurooppa-neuvoston päätöksellä joulukuussa 2005. Jäsenyysneuvotteluja ei ole kuitenkaan edelleenkään aloitettu, ja Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta on pyytänyt EU-maita asettamaan neuvotteluille aloituspäivän kuluvan vuoden aikana. Makedonian jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle on ollut tärkeää, että maassa maalis-huhtikuun vaihteessa järjestetyt presidentinvaalit ja paikallisvaalit ovat sujuneet ilman väkivaltaisuuksia, toisin kuin viime vuoden eduskuntavaalit.
Makedonian talous on kasvanut vakaasti ja maa on siirtynyt koko ajan lähemmäksi toimivaa markkinataloutta. Poliittisissa uudistuksissa maa on edistynyt jonkin verran, mutta se ei vielä täytä EU-jäsenyyden poliittisia arviointiperusteita. Makedonian on uudistettava vahvemmin oikeuslaitostaan, jatkettava korruption torjuntaa ja huolehdittava, että virkamiesvalinnat tehdään ammatillisiin kriteereihin perustuen.
Myös maan nimeä koskevaan ongelmaan tulisi löytää neuvoteltu ratkaisu. Kreikka on kieltäytynyt tunnustamasta Makedonian perustuslaillista nimeä, Makedonian tasavaltaa, siitä saakka kun maa itsenäistyi Jugoslaviasta. Kreikan pohjoisosissa on alue nimeltä Makedonia, ja Kreikan mielestä nimenkäyttö muualla voisi johtaa alueellisiin ristiriitoihin. Kreikan mielestä nimi myös kuuluu sen omaan historialliseen perintöön. Kiista on vaikeuttanut osaltaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian jäsenyysasian etenemistä.
Laajeneminen palvelee Euroopan unionin etuja
Euroopan unionin laajentumisasioista vastaavana komissaarina on toiminut vuodesta 2004 lähtien Olli Rehn. (Kuva: Euroopan komissio)Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluprosessissa jokaista maata arvioidaan sen omien ansioiden pohjalta. Jäsenyysmahdollisuus toimii ehdokasmaille kannustimena poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. Laajentuminen on myös yksi Euroopan unionin politiikan tehokkaimmista välineistä. Se palvelee EU:n strategisia etuja vakauden ja turvallisuuden säilyttämisessä ja konfliktien estämisessä.
EU:n laajentumisstrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Viisumien myöntämistä on jo helpotettu uusien jäsenehdokasmaiden kanssa, ja viisumivapaudesta neuvotellaan. Erasmus Mundus -ohjelma ja Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmat tarjoavat opiskelu- ja kumppanuusmahdollisuuksia nuorille.
Kroatian, Makedonian ja Turkin ohella Euroopan unionin mahdollisia jäsenehdokasmaita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro ja Serbia. EU:n vuoden 2004 laajentumisen viisivuotispäivää juhlitaan toukokuussa.
Lisätietoja:
Ranska ja Saksa suhtautuvat viileästi EU:n laajenemiseen, EUobserver, 30.3.2009 (englanninkielinen)
Kroatian, Turkin ja FYROMin edistyminen EU-tiellä, Euroopan parlamentti, 11.3.2009
