Saavutettavuustyökalut

Uutinen 19.5.2009

Parlamenttiryhmillä on vaikutusvaltaa EU:n päätöksissä

Euroopan parlamenttivaalit ovat lähellä ja puolueet kampanjoivat ehdokkaidensa puolesta parhaillaan Suomessakin. Kansallisilla puolueilla ei ole kuitenkaan suoraa vaikuttamismahdollisuutta Euroopan parlamentissa. Parlamentissa päätösten tekoon osallistuvat eri parlamenttiryhmät, joiden kautta suomalaismepitkin pyrkivät jättämään jälkensä Euroopan unionin kehittämiseen.

Euroopan parlamenttiMeppien määrä laskee kesäkuun europarlamenttivaalien jälkeen 785:stä 751:een. Suomen paikkojen määrä vähenee yhdellä. Tulevaisuudessa parlamentissa työskentelee siten 13 suomalaismeppiä. (Kuva: Euroopan komissio)

Euroopan parlamentti eroaa muista ylikansallisista poliittisista päätöksentekoelimistä siinä, että sen edustajat ovat ryhmittyneet enemmänkin yhteisesti jaettujen aatteiden kuin kansallisuuksien mukaan. Tästä huolimatta parlamenttiryhmät eivät ole ideologisesti yhtä tiiviitä kuin esimerkiksi suomalaiset puolueet. Ryhmiä voisi kuvata eri jäsenmaiden samanhenkisten europarlamentaarikkojen väljiksi liittoutumiksi.

Jokaisella Euroopan parlamentin poliittisella ryhmällä on silti yhteisiä perusperiaatteita, joihin niiden jäsenten on sitouduttava. Parlamenttiryhmän puheenjohtaja voi myös päättää, kuinka istunnoissa tulisi äänestää. Jokaisella europarlamentaarikolla on kuitenkin oikeus valita kantansa äänestyksen kohteena oleviin asioihin oman harkintansa mukaan.

Työskentely ryhmissä hyödyttää parlamentaarikkoja, koska isommalla ryhmällä on enemmän vaikutusvaltaa. Esimerkiksi Suomella on tällä hetkellä 14 paikkaa parlamentissa, mutta parlamenttiryhmään liittymällä europarlamentaarikko voi yhdistää voimansa kymmenien, jopa satojen meppien kanssa.

Euroopan parlamentin työjärjestys luo rajat ryhmille

Euroopan parlamentin työjärjestys asettaa jaetut poliittiset arvot yhdeksi edellytykseksi parlamenttiryhmän muodostamiseksi. Tosin parlamentti ei yleensä arvioi ryhmän jäsenten poliittisten kantojen yhteneväisyyttä. Jotta poliittinen ryhmä olisi työjärjestyksen mukainen, sillä pitää lisäksi olla ainakin 20 jäsentä vähintään viidesosasta EU:n jäsenmaista. Yksikään ryhmän jäsen ei saa myöskään kuulua toiseen parlamenttiryhmään.

Parlamenttiryhmä koostuu yhdestä tai useammasta eurooppalaisesta puolueesta sekä usein lisäksi riippumattomista kansallisista puolueista ja itsenäisistä parlamentaarikoista. Eurooppalainen puolue eli europuolue on kansallisvaltioiden rajat ylittävä poliittinen toimija, jonka lähtökohtana on yhdistää samanlaisten aatteiden omaavia puolueita ympäri Eurooppaa. Europuolueet eivät toimi siis suoraan Euroopan parlamentissa vaan parlamenttiryhmien kautta. Parlamenttiryhmiin kuuluvat kansalliset puolueet ovat usein jonkin eurooppalaisen puolueen jäseniä.

Kansalliset puolueet pääsevät parlamenttiryhmiin hakemalla ryhmän jäseneksi. Tämän jälkeen ryhmä joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Yleensä yhden kansallisen puolueen kaikki mepit kuuluvat samaan parlamenttiryhmään, mutta europarlamentaarikot voivat hakea myös haluamaansa parlamenttiryhmään itsenäisinä jäseninä.

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät

Poliittiset ryhmätEuroopan parlamentissa toimii tällä hetkellä 7 eri parlamenttiryhmää.

Parlamenttiryhmistä suurin on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä (EPP-ED), jolla on ainoana ryhmänä jäseniä jokaisesta EU:n jäsenmaasta. Parlamenttiryhmän 288 edustajaa muodostavat yli kolmanneksen Euroopan parlamentista. Ryhmä yhdistää monia Euroopan unionin kristillisdemokraatteja, konservatiiveja ja keskustaoikeistolaisia poliittisia puolueita. Kansallisen Kokoomuksen mepit kuuluvat EPP-ED-ryhmään.

Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä (PES/PSE) koostuu 216 parlamentaarikosta. Parlamentin toiseksi suurin ryhmä muodostuu lukuisista sosiaalidemokraattisista ja työväenpuolueista. Sosiaalidemokraattisella ryhmällä on jäseniä kaikista Euroopan unionin jäsenmaista lukuuunottamatta Latviaa ja Kyprosta. Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue on yksi PES:n jäsenpuolueista.

Useista eurooppalaisista liberaaleista ja keskustalaisista puolueista koostuvalla Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmällä (ALDE) on ollut tällä kaudella parlamentissa 99 edustajaa 22 jäsenmaasta. Suomalaista puolueista Suomen Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue ovat liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäseniä.

Unioni kansalaisten Euroopan puolesta -ryhmä (UEN) koostuu 44 mepistä Italiasta, Irlannista, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta ja Taskasta. UEN:ssa ei ole yhtään suomalaista puoluetta.

Lähinnä 14 eri jäsenmaan vihreiden puolueiden muodostamalla Vihreät/ Euroopan vapaa-allianssi -ryhmällä (Greens-EFA) on yhteensä 43 edustajaa Euroopan parlamentissa. Suomalaisista puolueista Vihreä liitto on jäsenenä Greens-EFA-ryhmässä.

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfereraatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE-NGL) koostuu useista sosialistisista ja kommunistisista puolueista ja sillä on parlamentissa 41 meppiä. Neljästätoista eri jäsenmaasta oleviin puolueisiin kuuluu myös Vasemmistoliitto.

Yhdeksän jäsenmaan eurokriittisistä puolueista muodostuu Itsenäisyys/demokratia-ryhmä, jonka 22 europarlamentaarikon joukossa ei ole yhtään suomalaista edustajaa.

Lisäksi Euroopan parlamenttiin kuuluu 30 edustajaa, jotka eivät kuulu mihinkään europarlamenttiryhmään. Heidän joukossaan ei ole yhtään suomalaista.

 Lisätietoa:

Europarlamenttiryhmät

Meppien määrät

Euroopan parlamentin työjärjestys

Seuraa meitä