Suomi saa säilyttää poikkeuksellisen paljon maataloustukia

Suomelle vaikeimpia neuvottelukysymyksiä yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa olivat maidon kiintiöjärjestelmä ja tuotantoon sidottujen tukien jatkaminen. Keskeisiä tuotteita maidon lisäksi Suomelle ovat naudanliha ja tärkkelysperuna. (Kuva: UM/Tero Pajukallio)

Maatalous- ja kalastusneuvosto Brysselissä 18.-20.11.2008 antoi Suomelle ainoana EU-jäsenmaana oikeuden säilyttää EU-tuista kymmenen prosenttia tuotantoon sidottuina. Toisen poikkeuksen sai Slovenia 6 prosenttia, ja muut maat 3,5 prosenttia.

Euroopan komissio ajaa tukien irrottamista tuotannosta, jotta maanviljely tehostuisi. Tavoitteena on, että viljelijät siirtyisivät tuottamaan sitä, mitä markkinat oikeasti haluavat. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime aikoina nopeasti, ja viljelijöiden on yhä vaikeampi vastata maailmanlaajuiseen kysyntään. Uusien sääntöjen pitäisikin helpottaa EU:n maataloustuotteiden vientiä. Komissio haluaa käyttää tuotantotuen vähentämisestä kertyvät säästöt maaseudun kehittämiseen. Tämä auttaisi myös kahtatoista uusinta EU-maata, jotka ovat joutuneet uudistamaan maatalouttaan nopeasti. Siirtyvillä varoilla voidaan rahoittaa maaseudun kehittämistoimenpiteitä, jotka liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen, vesiensuojeluun, uusiutuvaan energiaan ja maitosektoriin. Vaikka maatalous haukkaa yhä 40 % unionin budjetista, harva jäsenmaa on valmis tinkimään saavuttamistaan eduista. EU:n maatalousmenot ovat noin 55 miljardia euroa vuodessa, ja maatalousala työllistää EU:ssa 5 % työvoimasta.

Neuvotteluissa sovittiin maatalouspolitiikan päälinjoista vuoteen 2013 saakka. Suomelle tärkeän tärkkelysperunan EU-tuki siirretään tilatukeen vuonna 2012 ja maidon kiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2015. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan maidon kiintiöpäätös ei aiheuta välittömiä muutoksia maitosektorille, mutta kiristää kilpailua pidemmällä aikavälillä.

Neuvosto päätti myös ns. kouluhedelmäohjelmasta. Ohjelmalla pyritään edistämään lasten ja nuorten terveellisiä ruokatottumuksia jakamalla ilmaisia hedelmiä ja vihanneksia kouluissa. Suomi päättää ohjelman käyttöönotosta myöhemmin selvitettyään ohjelman toteuttamisen kustannukset.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettu huomattavasti parin viime vuosikymmenen aikana

Varhaisen yhteisen maatalouspolitiikan painopiste oli parantaa elintarvikeketjun tuottavuutta siten, että edullisen hintaista ruokaa oli jatkuvasti kuluttajien saatavilla. (Kuva: UM/Teuvo Kanerva)

Ensimmäistä kertaa moniin vuosiin tavoitteena on nyt lisätä elintarviketuotantoa vähentämisen sijaan. Viimeisin perusteellinen uudistus toteutettiin vuonna 2003, kun EU lakkautti tuotantomääriin sidottujen tukien järjestelmän, joka osaltaan kannusti viljelijöitä ylituotantoon. Uudessa järjestelmässä EU:n viljelijöille maksettaisiin edelleen tulotukea, mutta he voisivat vapaammin viljellä niitä tuotteita, joille on markkinoilla kysyntää. Tulotuen vastineeksi viljelijöiden on noudatettava ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja elintarvikkeiden laatuun liittyviä vaatimuksia. Suunnanmuutos on suuri verrattuna aikoihin, jolloin voi- ja viljavuoria aiheuttanut jatkuva ylituotanto laski maataloustuotteiden hintoja ja monen viljelijän toimeentulo riippui EU:n tuesta.

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) juuret ovat 1950-luvun Länsi-Euroopassa, jonka valtiot olivat kärsineet sodasta useita vuosia, maatalous oli lamassa ja elintarvikkeiden saatavuus epävarmaa. Samalla YMP:n tuli varmistaa EU:n maataloussektorin elinkelpoisuus. YMP onnistui hyvin tavoitteessaan varmistaa EU:n omavaraisuus 1980-luvulta eteenpäin. Äkkiä EU joutui kuitenkin kamppailemaan maatalouden päätuotteiden lähes jatkuvien ylijäämien kanssa. Osa ylituotannosta päätyi vientiin (vientituella), osa oli varastoitava tai hävitettävä EU:n alueella.

Eurooppatiedotus ja maa- ja metsätalousministeriö ovat järjestäneet yhteistyössä syksyn aikana maakunnissa keskustelutilaisuuksia EU:n maatalouspolitiikan uudistuksista ja uudistusten vaikutuksista Suomeen. Jäljellä ovat vielä Kouvolan ja Joensuun tilaisuudet 25. ja 27. marraskuuta. Tarkemmat tiedot löytyvät Eurooppatiedotuksen sivuilla kohdasta Tapahtumat.

Lisätietoja:

Maatalous- ja kalastusneuvosto Brysselissä 18.-20.11.2008: EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta sopimus Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 20.11.2008

Euroopan komissio: EU:n maatalouspolitiikka uusille urille

EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastus – miten maatalouspolitiikka voi? Tietosivu 4/2008

EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen kansalliset päälinjat sovitaan kesällä 2009 (Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivut)