Saavutettavuustyökalut

Uutinen 16.7.2009

Albania ja Montenegro kolkuttelevat EU:n ovella

Balkanilla ei aikailla: Slovenia on ollut EU-jäsen vuodesta 2004, Kroatia edistyy neuvotteluissa ja Makedoniakin on hyväksytty ehdokasmaaksi. Viimeisimpiä tulokkaita ovat Montenegro ja Albania, jotka jättivät hakemuksensa joulukuussa 2008 ja huhtikuussa 2009.

Hakemuksen jättäminen on vasta ensimmäinen askel kohti EU-jäsenyyttä. Tämän jälkeen EU:n neuvoston on virallisesti pyydettävä komission kantaa (avis) hakemukseen. Komissio laatii hakijalle noin 4500 kysymystä, jotka käsittelevät politiikkaa, taloutta ja hallintoa. Vastausten perusteella komissio tekee arvion, minkä jälkeen neuvosto voi virallisesti päättää ehdokasaseman myöntämisestä hakijamaalle. Liittymisneuvotteluja ei aloiteta automaattisesti, vaan neuvoston on päätettävä siitä yksimielisesti, kun ehdokasmaa on täyttänyt tietyt peruskriteerit. Komissio julkaisee syksyisin edistymisraportin, jossa arvioidaan ehdokas- ja hakijamaiden etenemistä liittymisprosessissa.

Kuva: Euroopan komissioMontenegro (serbiaksi Crna Gora, Црна Гора) tarkoittaa mustaa vuorta ja kuvaa hyvin maan maisemia. Kaupunki Perast Kotorin lahdella. (Kuva: Euroopan komissio)

EU:n Länsi-Balkanin politiikka perustuu vakautus- ja assosiaatioprosessille (SAP), jonka eteneminen on jäsenkriteerien ohella edellytys maan EU-jäsenyydelle. Prosessin tavoitteena on edistää vakauteen ja nopeaan markkinatalouteen siirtymistä, alueellisen yhteistyön edistämistä ja yhdentymistä EU:iin. Prosessilla autetaan maita eurooppalaisten standardien omaksumisessa ja täytäntöönpanossa. Se muodostuu sopimussuhteiden solmimisesta, EU:n tekemistä kauppamyönnytyksistä ja taloudellisesta tuesta.

Montenegro

Montenegro jätti EU-hakemuksensa jo viime vuoden joulukuussa (15.12.), minkä jälkeen neuvosto on pyytänyt komission kantaa hakemukseen. Komissio suunnittelee julkistavansa arvion vuoden 2010 aikana. Edistymiseksi Montenegron on vielä toimittava korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, oikeussektorin uudistamisessa ja tilastoinnin parantamisessa. Lisäksi ongelmallinen on maan kosovolaisten asema, heistä pääosa on romaneja. Tällä hetkellä EU:n ja Montenegron välillä on solmittu kauppaa ja kumppanuutta koskevia sopimuksia. Vakaus- ja assosiaatiosopimus tulee voimaan sen ratifioinnin jälkeen. Lisäksi komissio on päättänyt antavansa täyden viisumivapauden montenegrolaisille ensi vuoden alusta lähtien.

Montenegron pääministerinä toimii Eurooppalainen Montenegro -koalitiosta Milo Djukanovic, joka valittiin uudelle kaudelle maaliskuun parlamenttivaaleissa. EU-jäsenyyden lisäksi Montenegrossa kaavaillaan Nato-jäsenyyttä. Serbia ja Montenegrosta vuonna 2006 itsenäistyneen maan sisäiset poliittiset rakenteet nojautuvat lähinnä perinteisille heimo- ja sukusuhteille eikä kansallisuudelle kuten muissa Balkanin maissa. Äärinationalismia ei ole juuri esiintynyt; kieli, uskonto ja etnisyys ovat Montenegrossa ennemminkin käytännön asioita. Montengron poliittisia haasteita ovat olleet hyvien suhteiden ylläpito sekä Kosovoon että Serbiaan.

Montenegron väkiluku on noin 620 000 asukasta ja valuutta on euro. Maan vienti nojaa turismiin ja alumiinituotantoon, tuonti on reilusti vientiä suurempaa. Talous on ollut huomattavissa vaikeuksissa ja Montenegro on neuvotellut IMF:n kanssa rahoituspaketista. EU on maan tärkein kauppakumppani ja liiketoiminta on edelleen lisääntynyt kauppasopimuksen astuttua voimaan tammikuussa 2008.

Albania

Reilun kolmen miljoonan asukkaan Albania jätti hakemuksensa unioniin 28. huhtikuuta. Tällä hetkellä EU:n ja hakijamaan välillä on voimassa vakaus- ja assosiaatiosopimus eikä EU:n neuvosto ole vielä pyytänyt komissiolta arviota. Albanian huomattavia ongelmia ovat edelleen korruptio, rahanpesu ja ihmis- ja huumekauppa. Lisäksi parlamenttivaalien demokraattisuus on ollut EU:n huolenaiheena.

Kuva: Euroopan komissioTekstiili on Albanian tärkeitä vientituotteita. (Kuva: Euroopan komissio)

Kesäkuun lopussa pidetyt parlamenttivaalit toimivatkin testinä unioniin pyrkivälle Albanialle. Vaaleissa ovat olleet vastakkain pääasiassa kaksi suurinta puoluetta, hallitsevat demokraatit ja oppositiossa istuvat sosialistit, joiden välinen kilpa on hallinnut politiikan näyttämöä. Pääministeri Sali Berishan aikana Albania on liittynyt Natoon ja hakenut Euroopan unioniin. Ennusteiden mukaan demokraatit jatkavat suurimpana puolueena. ETYJin tarkkailijoiden mukaan vaalit ovat sujuneet kohtalaisesti, tosin noin 250 000 äänioikeutettua ei ole päässyt uurnille, sillä heiltä on puuttunut henkilöllisyystodistus. Laajentumiskomissaari Olli Rehnin kommentoi vaaleja sanoen, että edistystä on tapahtunut joillakin alueilla:
-Kuitenkin vaaliprosessin teknisten aspektien politisoiminen ja vaalikampanjan aikana esiintynyt väkivalta varjostavat näitä parannuksia, komissaari totesi.

Albanian talous on nauttinut kasvusta myös talouskriisin aikana. Maan tärkeitä vientituotteita ovat tekstiilit, asusteet ja jalkineet. EU on Albanian suurin kauppakumppani. Maan infrastruktuuri on parantunut ja palkat ja eläkkeet ovat nousseet. Kerättyjen verotulojen määrä on noussut selkeästi, mikä kertoo korruption vähenemisestä. EU:n ja Albanian välillä on solmittu viisumihelpotussopimus, täyteen viisumivapauteen ei ole vielä päästy.

Unionin jäsenyyden ehdot

Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa Kööpenhaminassa 1993 jäsenmaat määrittelivät unionin jäsenyyden ehdot, ns. Kööpenhaminan kriteerit. Niiden mukaan liittyäkseen EU:iin valtiolla on oltava:
-vakaat hallinnolliset rakenteet, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen suojelun ja oikeuksien kunnioittamisen,
-toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä EU:ssa kilpailun ja markkinavoimien paineesta ja
-kyky noudattaa jäsenyyden mukanaan tuomia velvoitteita mukaan luettuna poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteet.

Lisäksi hakijan tulee mukauttaa lainsäädäntönsä unionin yhteiseen säännöstöön eli acquis communautaire’een. Yleisperiaatteeksi on sovittu, että maita kohdellaan yhdenmukaisesti ja että liittymisprosessin eteneminen riippuu maan omasta edistymisestä.

Lisätietoa

Ulkoministeriön tietoa laajentumiskäytännöistä
Komission laajentumis-sivusto (englanniksi)

Montenegro

Komission lähetystö Montenegrossa (englanniksi)
Montenegron hallitus (englanniksi)
Montenegron ulkoministeriö (englanniksi)
Yleistietoa Montenegrosta (englanniksi)

Albania

Komission lähetystö Albaniassa (englanniksi)
Albanian ministerineuvosto (englanniksi)
Albanian ulkoministeriö (englanniksi)
Albanian poliittisesta tilanteesta parlamenttivaalien alla (englanniksi)

 

Seuraa meitä