Saavutettavuustyökalut

Uutinen 16.7.2009

Makedonian aurinko pyrkii Euroopan tähdistöön

Makedonia haki Euroopan unioniin kesäkuussa 2004 ja se hyväksyttiin viralliseksi hakijamaaksi 2005. Makedoniassa innostus liittyä on suuri: viimeisten mittausten mukaan 87,5 % kansalaisista on EU-jäsenyyden kannalla, vaikka maassa on huhuttu EU:n kieltävän juustojen kotivalmistus.

Kuva: Makedonian Eurooppa-asioiden sihteeristöMakedoniassa EU-jäsenyyttä kampanjoidaan iskulauseella "The sun, too, is a star", millä viitataan Makedonian lipun aurinkoon ja EU-lipun tähtiympyrään. (Kuva: Makedonian Eurooppa-asioiden sihteeristö)

Makedonian tasavalta sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2005, mutta jäsenneuvotteluja ei ole vielä aloitettu. Makedonialla on EU:n kanssa meneillään vakautus- ja assosiaatioprosessi, jolla pyritään lähentämään hakijamaata unioniin, muun muassa lainsäädännön osalta. Osapuolet ovat solmineet väliaikaisen sopimuksen koskien kaupan vapauttamista. Viisumihelpotussopimus on ollut voimassa tammikuussa 2008 ja täyden viisumivapauden Makedonia saa ensi vuonna. Makedonian odottamien jäsenneuvotteluiden alkaminen näyttää nyt olevan lähempänä: Viime vuoden maaliskuussa komissio julkaisi arviointiperusteet, joiden täyttymisen jälkeen maa voisi siirtyä liittymisprosessin seuraavalle tasolle. Tänä keväänä Euroopan parlamentti ilmoitti syksyn 2008 edistymisraportin perusteella tukevansa siirtymistä neuvotteluasteelle Makedonian kanssa.

Makedonialla on vielä työtä Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä

Yksi syy viiveeseen neuvottelujen alkamisessa on Makedonian nimestä johtuva kiista: valtion perustamisesta lähtien Kreikka on vastustanut maan nimeä, koska sillä on oma samanniminen alueensa ja sama nimi antaisi aihetta alueellisille pyrkimyksille. Kreikka on asettanut nimikiistan ratkaisemisen ehdoksi jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Kansainvälisissä yhteyksissä Makedoniasta käytetäänkin nimeä FYROM eli entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (former Yugoslav Republic of Macedonia).

Makedonialla on vielä työtä, ennen kuin komissio voi suositella jäsenyysneuvotteluiden avaamista. EU on asettanut maalle uudistusvaatimuksia muun muassa parlamentin työskentelyn tehostamiseksi ja korruption poistamiseksi. Lisäksi on parannettava liiketoimintaympäristöä, jota nyt heikentävät hallinnolliset epäkohdat ja vähäinen oikeusturva. Lisäksi Makedonian on uudistettava oikeusjärjestelmäänsä ja vahvistettava lainsäädäntöään koskien tavaroiden vapaata liikkumista, verotusta ja ruoan turvallisuutta.

Makedonian oma tervadirektiivi

Makedonian kansalaisista peräti 87,5 % tukee EU-jäsenyyttä. Hallitus on vastannut innostukseen käynnistämällä EU-jäsenyyskampanjan "The Sun, too, is a star – Macedonia in the EU". Iskulause juontaa aiheensa auringosta Makedonian lipussa ja EU-lipun tähtiympyrästä.

Kuva: Makedonian Eurooppa-asioiden sihteeristöEU-jäsenyyttä kannattaa yli 87% kansalaisista, vaikka huolestuttavia huhuja on liikkeellä. Niiden mukaan EU on kieltämässä kansan suosiman Aivar-paprikamausteseoksen. Kuva Makedonian hallituksen tekemästä esitteestä, jossa kerrotaan Aivar-seoksen todellisesta kohtalosta ja oiotaan muita EU:iin liittyviä myyttejä. (Kuva: Makedonian Eurooppa-asioiden sihteeristö)

Kansalaisten liittymisinnostuksesta huolimatta maassa liikkuu paljon huhuja EU:n mukana tuomista "tervadirektiiveistä" kuten Suomessa aikoinaan. EU-tiedottajat ovat esimerkiksi saaneet oikoa huhuja, joiden mukaan EU aikoo kieltää kansan suosiman Aivar-paprikamausteseoksen käytön. Asia ei ole näin eikä EU aio säännöstellä öistä katuvalaistusta tai kieltää juuston kotivalmistusta Makedoniassa.

Sujuneet presidenttivaalit oli positiivinen merkki EU:lle

Jäsenneuvotteluiden aloituksen viivästyminen on johtunut myös ongelmista vaalien demokraattisessa toimittamisessa. Kesäkuussa 2008 parlamenttivaalien aikana esiintyi väkivaltaisuutta albaanien asuttamilla alueilla eivätkä vaalit täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia. Tänä keväänä maalis-huhtikuussa pidetyt presidentti- ja kunnallisvaalit sujuivat kuitenkin hyvin, mikä oli EU:lle positiivinen merkki kehityksestä.

Kahden miljoonan asukkaan maa jakaantuu etnisesti slaavimakedooneihin (64%) ja albaaneihin (25%), mikä heijastuu sisäpolitiikan asetelmiin. Uskontokunnat ovat jakautuneet samoissa suhteissa: ortodokseja 70 % ja muslimeja 29 %. Myös puoluejako ja sisäpoliittiset kiistat noudattavat etnistä jakoa, joskin osapuolten lähentymistä on tapahtunut. Tällä hetkellä pääministerinä toimii Nikola Gruevski, keskustaoikeistolaisen makedonipuolueen VMRO-DPMNE:n edustaja. Huhtikuun presidenttivaaleissa valituksi tuli samasta puolueesta Gjorge Ivanov.

Makedonian taloudesta yli 50 % muodostuu palveluelinkeinoista. Teollisuuden alalla vientituotteita ovat rauta, teräs ja tekstiilit. EU-maat ovat merkittävä kauppakumppani ja Kreikka EU:n sisällä nimikiistasta huolimatta. Työttömyys on maassa korkeaa eritoten nuorten keskuudessa, vuonna 2007 yleinen työttömyysaste oli 36%.

EU-jäsenyysneuvotteluiden etenevät kolmessa vaiheessa

Lähtökohtaisesti hakijamaan edellytetään hyväksyvän ja toimeenpanevan EU-lainsäädännön kokonaisuudessaan. Neuvottelut on jaoteltu 35 neuvottelulukuun, joissa käsitellään EU-lainsäädännön kokonaisuuksia, kuten tavaroiden vapaata liikkuvuutta, kalastuskysymyksiä, ja niin edelleen. Yksittäisen asiakokonaisuuden käsittelyn aloittamista sanotaan luvun avaamiseksi ja sen lopettamista luvun sulkemiseksi.

Neuvottelut etenevät kolmessa vaiheessa:

1. Lainsäädännön vertailuvaihe (nk. screening-prosessi)

Komissio tekee EU:n ja hakijamaan lainsäädännön vertailun (screening), jossa selvitetään lainsäädäntöjen vastaavuuttaa ja eroavuutta. Komissio laatii kustakin neuvotteluluvusta lainsäädännönvertailuraportin (nk. screening-raportti), joka voi sisältää ehdotuksia arviointiperusteiksi (benchmarks) neuvottelulukujen avaamiselle.

2) Arviointiperusteiden (nk. benchmarks) asettaminen

Arviointiperusteet ovat jäsenmaiden asettamia ehtoja hakijamaalle. Jäsenmaat sopivat niistä yksimielisesti komission screening-raportin pohjalta. Kun hakijamaa katsoo täyttävänsä arviointiperusteet, se ilmoittaa asiasta komissiolle, minkä jälkeen jäsenmaat päättävät arviointiperusteiden täyttymisestä.

Kuva: EurooppatiedotusSlaavimakedonien ja albaanien lisäksi maan väestön loput 11% edustavat muita etnisiä ryhmiä kuten turkkilaisia, romaneja, valakkeja, serbejä ja bosniakkeja. Kuvassa romanilapsia Skopjesta. (Kuva: Eurooppatiedotus)

Tämän jälkeen hakijamaalta pyydetään neuvottelukantaa kyseessä olevaan neuvottelulukuun, jossa hakijamaa toteaa hyväksyvänsä lukua koskevan lainsäädännön ja esittää kansalliset toimenpide-ehdotuksensa. Hakijamaa voi ilmaista alustavasti, millä aloilla EU-lainsäädännön omaksuminen ei onnistu välittömästi ja minkälaisia erityisjärjestelyjä tai siirtymäaikoja se tarvitsee.

Neuvotteluluvun avaamisvaiheessa arviointiperusteilla varmistetaan, että hakija on valmis neuvotteluihin. Luvun sulkemisvaiheessa varmistetaan, että EU-lainsäädäntö ja muut sitoumukset on toimeenpantu. Hakijamaalta voidaan siis edellyttää tietyn lainsäädäntökokonaisuuden riittävää toteuttamista ennen kuin neuvottelut siihen liittyvästä neuvotteluluvusta aloitetaan tai suljetaan.

3) Neuvottelulukujen käsittely

Neuvotteluluvun avaamisesta ja sulkemisesta on jäsenmaiden päätettävä yksimielisesti hallitustenvälisessä konferenssissa. Avaamisen jälkeen varsinainen käsittely käydään hakijamaan ja komission kesken (jäsenmaiden valtuutuksella).

Käsittelyn aikana hakijamaa yhdenmukaistaa neuvottelulukuun sisältyvää lainsäädäntöään acquis’ta vastaavaksi ja työskentelee arviointiperusteiden täyttämiseksi. Komissio informoi edistymisestä mm. vuosittaisissa edistymisraporteissaan. Raporteissa ja käsittelyssä keskitytään erityisesti asiakokonaisuuksiin, joissa esiintyy puutteita.

Yksittäisen luvun sulkeminen on ehdollista siihen asti, kunnes koko neuvotteluprosessi saadaan päätökseen kaikkien lukujen osalta. Neuvotteluprosessin päätyttyä jokaisen EU:n jäsenvaltion ja hakijamaan on vielä hyväksyttävä neuvottelutulos eli varsinainen liittymissopimus. Suomessa liittymissopimukset hyväksyy eduskunta.

Lisätietoa:

Komission lähetystö Makedoniassa (englanniksi)
Tietoa Makedonian jäsenyysprosessista (Makedonian Eurooppa-asioiden sihteeristö, englanniksi)
Tietoa Makedoniasta BBC:n sivuilla (englanniksi)
EU:n ja Makedonian suhteista (Komission laajentumissivut, englanniksi)

 

Seuraa meitä