Sormenjäljet sisältyvät uuteen passiin

Biometriset passit otettiin käyttöön 29. kesäkuuta kaikissa EU:n jäsenmaissa sekä Norjassa, Sveitsissä ja Islannissa. EU muutti vuoden 2004 asetustaan passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöistä ja biometriikasta.

Henkilöllisyyden suoja paranee

Sormenjäljet molemman käden etusormista otetaan passia haettaessa ja ne tallennetaan passin siruun. (Kuva: Lea Taivassalo)

Biometriset passit otettiin käyttöön 30 Euroopan maassa kesäkuussa 2009. Taustalla on EU:n asetus vuodelta 2004, joka velvoitti jäsenvaltiot lisäämään sormenjäljet kansallisiin passeihin ja matkustusasiakirjoihin viimeistään kesäkuussa 2009. Sormenjäljet ovat toinen passiin liitettävä biometrinen tunniste – digitaalinen kasvokuva sisällytettiin passin siruun jo vuonna 2006 yhdessä henkilötietojen ja passin tietojen kanssa.

Sormenjäljet otetaan passia haettaessa hakijoilta, jotka hakevat muun muassa tavallista tai väliaikaista passia. Rekisteröinnin tavoitteena on suojata henkilön henkilöllisyyttä, henkilökohtaista turvallisuutta ja estää yksityiselämän suojaa loukkaavaa henkilöllisyyden väärinkäyttöä. Sormenjäljet otetaan ensisijaisesti molemman käden etusormista ja tallennetaan passin siruun. Uuden passin saa käyttöönsä viideksi vuodeksi 48 eurolla – kahden euron korotuksella pystytään kattamaan uudistuksesta syntyneet kustannukset.

Myös lapsille pitää nykyään olla oma passi. Lapsia ei siten enää voi merkitä EU:n alueella vanhempiensa passiin. Suomessa tämä käytäntö on jo nykyisin voimassa. Muutoksella pyritään helpottamaan lasten tunnistamista sekä torjumaan sieppauksia ja lapsikauppaa. Alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkiä ei kuitenkaan tulla sisällyttämään passeihin.

Sirullisen passin tunnistaa kannessa olevasta sirun merkistä. Siruun ei voi lisätä jälkikäteen uusia tietoja. Voimassaolevat siruttomat passit ja myös vain kasvokuvan sisältävät passit ovat uudistuksen jälkeen täysin käyttökelpoisia, eikä niitä tarvitse voimassaoloaikanaan vaihtaa uusiin.

Passi on tärkein kansainvälinen matkustusasiakirja

Biometriset passit parantavat passien turvallisuutta ja omistajien tunnistettavuutta. (Kuva: Eurooppatiedotus)

Passien turvamekanismien lisääminen on tärkeätä, sillä passi on kansainvälisesti tärkein matkustusasiakirja. EU halusikin biometrisilla tunnisteilla parantaa passien turvallisuutta ja torjua väärennöksiä, terrorismia, laitonta maahanmuuttoa ja lapsikauppaa. Uudet sormenjälkipassit parantavat merkittävästi omistajan tunnistettavuutta. Aiemmin passin ja omistajan yhdistäminen perustui pelkkään valokuvaan ja passin tietoihin.

Uudistus on koko EU:n laajuinen, ja kaikki tästä eteenpäin myönnettävät passit sisältävät omistajansa sormenjäljen poikkeuksena henkilöt, joilla on pysyvä este antaa luotettavaa sormenjälkeä. Matkustaminen toisen henkilön passilla, varastetulla tai lainatulla passilla tulee vaikeammaksi ja matkustamisesta tulee näin turvallisempaa. Matkustaminen helpottuu uusien passien myötä myös käytännössä, kun passien käsittely nopeutuu.

Uudistuksen myötä poliisia on työllistänyt lähinnä uuden tekniikan käyttöönotto. Passin hakijoiden sormenjäljet tallennetaan kansalliseen rekisteriin, mutta viranomaiset saavat käyttää tietoja ainoastaan rajanylityksen ja uhrien tunnistamiseen liittyvissä tapauksissa. Poliisi ei saa käyttää rekisteriä normaalissa rikostutkinnassa, vaan sen on tyydyttävä omaan, rikokseen syyllistyneiltä koottuun sormenjälkirekisteriinsä. Rajat ylittävä rikostutkinta kuitenkin tehostuu, sillä Suomi ja kuusi muuta EU-maata alkavat vaihtaa poliisiensa keräämiä DNA-tietoja.