Saavutettavuustyökalut

Uutinen 31.8.2009

Merimetson metsästys helpottuu

Komissio aikoo antaa vuoden loppuun mennessä uudet ohjeet siitä, miten rauhoitetun merimetson kantaa saa rajoittaa. Taustalla on ennen kaikkea ammattikalastajien painostus.

Komission tulkinta suojametsästyksestä muuttuu

Kuva: BirdLife SuomiMerimetsokanta on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla. Lisääntymisen myötä rauhoitettu lintu on herättänyt ärsytystä etenkin saaristossa. (Kuva: BirdLife Suomi)

Merimetsojen rauhoituspykälään tulee lievennys Euroopan unionin jäsenmaissa. Komissio ei muuta varsinaista direktiiviä, mutta se antaa uudet ohjeet sen tulkinnasta. Muutos koskee lintudirektiivin suojametsästyspykälää, eli sitä miten merimetsokantaa saa rajoittaa taloudellisten vahinkojen nojalla. Yleisin perustelu on, että merimetso aiheuttaa taloudellista haittaa arvokalakannoille. Komissio on kuullut asiassa kaikkia jäsenvaltioita sekä asiantuntijoita, ammattikalastajia ja lintujen suojelijoita.

Useissa EU-maissa on jo tehty valvontasuunnitelmia ja annettu suojametsästyslupia tietyille alueille. Tämä tarkoittaa lintujen pelottelua, metsästämistä tai munien hävittämistä. Suurimmat paineet metsästykseen ovat Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Tsekissä ja Unkarissa. Koska kyse on muuttolinnuista, muuttoreitin varrella olevien maiden on toimittava johdonmukaisesti. Suojametsästys, eli kannan rajoittaminen vain tietyissä maissa tekisi ponnistukset turhiksi.

Suomessa ei ole juuri myönnetty poikkeuslupia merimetsojen ampumiseen, koska merimetson tuhot ovat laskettu liian pieniksi. Tänä ja viime vuonna tosin Ahvenanmaan viranomaiset ovat itsehallintonsa perusteella myöntäneet jahtilupia ilman virallista ylärajaa. Merimetsoa saa Ahvenanmaalla ampua elokuun alusta tammikuun loppuun asti. Metsästys edellyttää metsästysoikeutta ja voimassa olevaa metsästyskorttia.

Merimetsokanta on kasvanut nopeasti

Kuva: Euroopan komissioRauhoitettujen merimetsojen pesien tuhoaminen omin päin on Suomessa toistaiseksi rikollista toimintaa. Komissio suojametsästyspykälän uudelleentulkinta voi kuitenkin johtaa kannan rajoittamiseen ensi vuonna. (Kuva: Euroopan komissio)

Suomen merimetsokanta on kasvanut koko 2000-luvun yli 60 prosenttia vuodessa. Viimeisien kuuden vuoden aikana ongelmat ovat kärjistyneet. Merimetson suojelu aiheutti aiemmin lähes sukupuutossa olleen kannan elpymisen ennätysvauhdissa.

Merimetso on tulokaslaji, joka alkoi levittäytyä kohti Itämeren pohjoisosia 1980-luvulla. Suomessa lintu pesi ensi kerran vuonna 1996. Pohjoisempana Suomessa merimetso on harvinainen, mutta kesän aikana myös Lapissa on havaittu merimetsoja. BirdLife Suomen ylläpitämän Tiira-lintutietopalvelun mukaan pääasiassa merenrannoilla pesivää lajia on nähty Utsjoella, Inarissa ja Tervolassa. Havainnot Lapissa saattavat toki johtua siitä, että lintu on nykyään aiempaa tunnetumpi ja ihmiset ovat oppineet erottamaan merimetson paremmin. Joskus linnut harhautuvat perinteisiltä muuttoreiteltä ja siksi niitä näkee sisäjärvillä.

Suomen ympäristökeskus seuraa rauhoitetun merimetson kannan kehitystä. Lintulaji on yleistynyt Suomessa parissakymmenessä vuodessa. Merimetsokannan voimakas kasvu on johtunut pääosin Etelä-Itämereltä suuntautuneesta tulomuutosta – tänä vuonna kanta kasvoi noin 16 000 pariin, kun viime vuonna rannikolla pesi noin 12 600 merimetsoparia. Lintujen lisääntymisen myötä rauhoitettu merimetso on alkanyt ärsyttämään myös Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan yhdyskuntia on tänä vuonna tuhottu ennätysmäärä. Myös valkoiseksi värjäytyneet pesimäluodot ja ulosteiden tappamat, pystyyn kuolleet puut ulkosaaristossa herättävät tunteita.

Merimetsoja tullaan rajoittamaan laillisin tavoin

Kannan rajoittaminen on tarpeen ongelma-alueilla, sillä lajia ei saa päästää leviämään holtittomasti. Yhdyskuntien hävittäminen on kuitenkin äärimmäisen työlästä, ja vaikutus voi olla päinvastainen, kun merimetsot – ja haitat – vaihtavat paikkaa. Joillakin alueilla merimetsot ovat siirtyneet pesätuhojen jälkeen puuttomilta luodoilta metsäisen saaren puihin. Rauhoitettujen lintujen ja niiden pesien tuhoaminen omin päin on rikollista toimintaa.

Hallitusohjelman mukaan merimetsojen kannan rajoittaminen erityisillä ongelma-alueilla on sallittava. Myös Suomen ympäristökeskus on muuttamassa käsitystään merimetsojen haitasta ja tulee ehdottamaan viranomaisille järjestelmällistä merimetsokannan vähentämistä saaristossa. Merimetsot syövät jo enemmän kuin ammattikalastajat kalastavat. Ympäristöministeriö haluaa selvittää merimetsojen haitat huolellisesti ennen kuin lähtee rajoittamaan kantaa. Uusia sääntöjä tullaan todennäköisesti käsittelemään syksyllä ja jo ensi keväänä merimetsokannan rajoittaminen voi tulla ajankohtaiseksi. Suomen ympäristökeskuksen merimetsoasiantuntija Timo Asanti epäilee, että merimetsosta tulee ennakkotapaus, ja seuraavaksi lievennetään valkoposkihanhen ja harmaahaikaran suojelua samoin perustein.

Lisätietoja

EU:n lintudirektiivi

Euroopan komissio: Tietoa lintudirektiivistä (englanniksi)

Suomen ympäristökeskus: Lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä

Euroopan komissio: Ympäristön pääosasto

BirdLife Suomen ylläpitämän Tiira-lintutietopalvelu

Finlex: Luonnonsuojelulaki

Seuraa meitä